07.12.2018

Resilienssi lisää yritysten vikasietoisuutta

Vikasietoisuudella tarkoitetaan koneen rakenteellista ratkaisua, jonka avulla kone voi jatkaa toimintaansa häiriötilanteessa, koska sen muut osat korvaavat vikaantuneet toiminnot. Vikasietotila on hyödyllinen esimerkiksi silloin, kun tietokonetta epäillään haittaohjelman saastuttamaksi. Vikasietotila mahdollistaa koneen käynnistämisen, mutta blokkaa useissa tapauksissa haittaohjelman.

Mekaaniseen koneeseen verrattuna yritys on monimutkainen systeemi, johon on vaikea asentaa vikasieto-optiota. Vikasietoisuuden sijaan yritysten kohdalla puhutaan resilienssistä – niiden kyvystä toipua mahdollisimman pienin vahingoin erilaisista yllättävistä häiriötilanteista. Kysymys on häiriöiden nopeasta tunnistamisesta, niiden seurausten minimoinnista ja ketteristä ratkaisuista häiriöistä selviytymiseksi. Resilienssiä tarvitaan, sillä ilman sitä yrityksiltä tyrehtyvät toiminnan kannalta olennaiset materiaali-, tieto- ja rahavirrat. Tietovirtojen pullonkaulat hidastavat tavaroiden kulkua arvoketjussa tavalla, joka näkyy nopeasti ”viivan alla”.


Mustia joutsenia ei voi nähdä etukäteen, mutta niistä voi toipua


Resilienssi näkyy yrityksen arjessa notkealiikkeisyytenä mutta sen todellinen arvo mitataan kriisitilanteissa. Erityisesti sellaisissa kriiseissä, jotka ovat normaalien riskianalyysien ulottumattomissa. Pahimmillaan kriisit ovat yrityksen olemassaoloa uhkaavia mustia joutsenia (black swan) – yllättäviä ja ennakoimattomia tapahtumia, joilla on kauaskantoiset seuraukset. Mustat joutsenet ovat epätodennäköisiä tapahtumia, joiden todellinen merkitys avautuu vasta niiden toteuduttua. Mustille joutsenille on tyypillistä keskinäisriippuvuus, joka vaikeuttaa niihin liittyvien syy–seuraussuhteiden ymmärtämistä.


 

KUVA. Musta joutsen - epätodennäköinen tapahtuma, joka ei varoita itsestään etukäteen, mutta jolla on merkittävät seuraukset (mukaillen Taleb 2007 ja Sheffi 2015.)


Mustat joutsenet voivat olla luonteeltaan hyvin erilaisia. Usein kysymys on luonnonkatastrofeista, kuten maanjäristyksistä ja tulvista. Hyvänä, joskin ikävänä esimerkkinä Japanin Sendaissa maaliskuussa 2011 tapahtunut maanjäristys, jonka voimakkuudeksi mitattiin 9,0 Richterin asteikolla. Maanjäristys synnytti tsunamin, joka pyyhki mennessään osan Fukushiman ydinvoimalasta, tuhansittain asuinrakennuksia, tehtaita ja kulkuvälineitä. Viisi vuotta onnettomuuden jälkeen ongelmana on edelleen säteilevä ydinvoimala. Onnettomuudessa kuoli liki 20 000 ihmistä. Luku olisi voinut olla suurempikin, sillä suoraan ydinvoimalan tuhoutumiseen liittyviä kuolemia toteutui odotettua huomattavasti vähemmän. Materiaalisten kustannusten tarkkaa summaa ei osaa sanoa kukaan. Japanin hallituksen esittämän arvion mukaan onnettomuus aiheutti noin 150 miljardin euron kustannukset. Summassa ei kuitenkaan ole mukana esimerkiksi Intelin, BASFin ja monien muiden suuryritysten kustannuksia, jotka syntyivät siitä, että niiden piti järjestellä uusiksi tuotantokapasiteettiaan ja toimitusketjujaan. Esimerkiksi Intel joutui korvaamaan pahiten tulvan alle jäänyttä mikroprosessoreiden tuotantoa muilla tehtaillaan, kun taas BASFilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin järjestää Japanissa valmistamilleen tuotteille erilliset säteilymittaukset.

Joskus mustat joutsenet syntyvät ihmisten toimista. Donald Trumpin valinta ja Brexit-äänestys ovat hyviä esimerkkejä poliittisista yllätyksistä, jotka ovat pakottaneet globaaleilla markkinoilla toimivat yritykset pohtimaan omia valintojaan. Trumpin maahanmuuttoa koskevat päätökset yllättivät monet yritykset ja saivat Googlen, Twitterin, Uberin ja kymmenet muut amerikkalaiset teknologiafirmat protestoimaan Trumpin linjaa näkyvästi. Isossa-Britanniassa Euroopan päämajojaan pitävien yritysten strategiat menevät uusiksi, jos saarivaltio ei pääse säädyllisiin kauppasuhteisiin EU:n kanssa.


Syiden tunnistaminen on tärkeää, mutta ratkaisujen kehittäminen tärkeämpää


Mustat joutsenet ovat määritelmällisesti uniikkeja tapahtumia. Niitä ei voi nähdä etukäteen, mutta resilienssiään kehittämällä yritykset voivat niihin kuitenkin varautua. Resilienssi ei ole absoluuttista vaan suhteellista. Siksi sen kehittämisessä on syytä huomioida toimialakohtaiset erityispiirteet. Verkkokaupalle resilienssi tarkoittaa eri asiaa kuin kunnan ainoalle putkifirmalle. Verkkokaupassa asiakkaalla ei ole pulaa tarjonnasta, mutta putkiasentajat toimivat usein markkinassa, jossa kysyntä ylittää tarjonnan. Se, mikä on välttämätöntä yhdessä bisneksessä, voi olla tarpeeton kuluerä toisessa.


MIT:n professorin Yossi Sheffin (2015) mukaan resilienssi syntyy sopivasta yhdistelmästä resurssien päällekkäisyyttä (redundancy) ja niiden joustavuutta (flexibility). Ilman resurssien päällekkäisyyttä, kuten raaka-aine-, puolivalmiste- ja valmistuotevarastoja, toimitusketjut olisivat alttiita jo pienille häiriöille. Harvan tuotteen arvo lisääntyy varastossa, mutta varastointi on usein välttämätöntä, jotta kiskoilta suistunut tavarajuna, ahtaajien työnseisaus tai yritykseen ujutettu kiristyshaittaohjelmisto eivät kääntyisi välittömästi toimitusvaikeuksiksi. Yksistään resurssien päällekkäisyys on pääoman näkökulmasta liian laiska tapa rakentaa resilienssiä. Omistajat haluavat tuottoa ja odottavat siksi yrityksiltä resurssijoustavuutta, joka ei sido tarpeettomasti pääomia. Joustavuutta haetaan tyypillisesti erilaisista alliansseista, jotka mahdollistavat tarjonnan sovittamisen nousevaan tai laskevaan kysyntään.


Päällekkäisyyden ja joustavuuden lisäksi resilientti yritys keskittyy häiriöiden syiden (cause) ohella niiden seurauksiin (effect). Maanjäristyksen synnyttämä tsunami ja yrityksen tietojärjestelmiin murtautuminen ovat häiriöinä erilaisia, mutta seurausten näkökulmasta globaaleille toimitusketjuille melko samanarvoisia. Yritys on pulassa, jos sen alihankkija on häiriöiden vuoksi kyvytön toimittamaan tavaraa. Luonnonkatastrofeja ei voi estää, eikä kyberrikollisilta keinot lopu. Resilientti yritys ymmärtää, että jos syitä ei pysty eliminoimaan, kannattaa keskittyä seurausten hoitamiseen.


Vertauskuvallisesti ilmaistuna resurssien päällekkäisyys ja joustavuus ovat yrityksille yhtä tärkeitä kuin öljy ja jäähdytys auton moottorille: jommankumman puuttuessa vaarana on, että kone leikkaa kiinni. Vikasietoisen yrityksen tunnistaa siitä, että häiriötilanteissakin se nilkuttaa itsensä varikolle, eikä jää tie poskeen.


Kirjoitus julkaistu Tietoasiantuntija-lehdessä (32/1: 9-11).


Hyödyllistä lisälukemista

Sheffi, Y. (2015). The Power of Resilience. How the Best Companies Manage the Unexpected. The MIT Press, Cambridge, MA.

Taleb. N. N. (2007). The Black Swan. The Impact of the Highly Improbable. Penguin Books, London.

 

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save