01.07.2020

Nuorten syrjäytymisongelman ratkaisemisessa tarvitaan sosiaalisia innovaatioita

Sosiaalisella innovaatiolla tarkoitetaan toimeenpantua uudistusta, joka vastaa yhteiskunnallisiin tarpeisiin, joiden tyydyttämisessä perinteiset markkinamekanismit epäonnistuvat. Poliittisten päätöksentekijöiden näkökulmasta sosiaaliset innovaatiot näyttäytyvät houkuttelevina vaihtoehtoina. Sosiaalisia innovaatioita pidetään arvossa, sillä yksilöiden hyvinvoinnin parantamisen lisäksi niiden uskotaan tuottavan lisäarvoa koko yhteiskunnalle.

Sosiaalisella innovaatiolla on ainakin kolme ominaispiirrettä. Ensinnäkin sosiaalisen innovaation taustalla on sosiaalinen tarve, jonka ratkaiseminen ei kuulu selkeästi tunnistettavalle julkisen sektorin toimijalle. Markkinaehtoisesti toimivat yritykset vierastavat sosiaalisia innovaatioita, sillä kysymys on yhteiskunnan heikompiosaisten ja marginaalissa elävien hyvinvoinnin parantamisesta.
 

Toiseksi sosiaalinen innovaatio tarkoittaa sekä lopputulosta että prosessia. Yhteiskunnallinen hyvinvointi syntyy niistä tavoista, joilla sosiaalisissa innovaatioissa osallistetaan eri toimijoita. ”Ylhäältä alaspäin” suunnatun toiminnan sijaan sosiaaliset innovaatiot syntyvät ”alhaalta ylöspäin”. Rationaalisen ja lineaarisen suunnitteluprosessin sijaan voidaankin puhua sosiaalisten innovaatioiden ilmaantumisesta. Palvelujen käyttäjät ovat varsin usein keskeisessä roolissa sosiaalisten innovaatioiden kehittämisessä.
 

Kolmanneksi sosiaaliset innovaatiot ovat luonteeltaan systeemisiä. Kysymys on uudistuksista, joissa useista toimijoista muodostuva kokonaisuus löytää uuden tavan toimia. Sosiaalisille innovaatioille on tyypillistä, että niiden avulla pyritään ratkaisemaan ongelmia, jotka edellyttävät sektorirajat ylittävää yhteistyötä.
 

Nuorten syrjäytyminen on hyvä esimerkki yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka ratkaisemisessa tarvitaan sosiaalisia innovaatioita. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry on määritellyt nuorten syrjäytymisen Suomen suurimmaksi ongelmaksi, joka estetään kaikkien toimijoiden yhteisellä työllä ja nuoria osallistamalla.
 

Yhteiskunnallinen keskustelu nuorten syrjäytymis- ja syrjäyttämisproblematiikasta on vilkasta. Sitä käyvät lehdistö, poliitikot, tutkijat ja ammattilaiset. Reilu kymmenen vuotta takaperin käynnistynyt selviytymis- ja osallisuuskeskustelu toi nuoret mukaan osaksi tätä keskustelua. Suomessa on jo useita lapsia, nuoria ja nuorten osallisuutta edistäviä organisaatioita ja verkostoja. Satoja nuoria on koulutettu ja tuettu toimimaan kokemusasiantuntijoina.
 

Omien kokemusten käyttäminen vertaistuessa, palvelujen kehittämistyössä ja vaikuttamistyössä on osoittautunut olevan nuorille erittäin merkittävä kokemus. Rankkoja elämäntilanteita kokeneet nuoret ovat tulleet osaksi yhteiskunnallista keskustelua omilla taustoillaan, nimillään ja kasvoillaan. Lastensuojeluun kytkeytyen viimeisin osallisuuden muoto on sijaishuollossa olleiden nuorten osallistuminen sijaishuollon valvonta- ja laatukäynteihin Jyväskylän seudulla. Nuoret haastattelevat laitoksissa olevia nuoria kahden kesken. Nuoret saavat palkkion osallistumisestaan tähän työhön.
 

Nuorten palvelupoluista tehdyissä tutkimuksissa toistuu kohtaamattomuusongelma. Huonot kohtaamiset ja kokemukset palveluista ohjaavat nuoria joko vetäytymään palveluista tai hakeutumaan jatkuvasti uusien palveluiden äärelle. Verkkoauttamisen muotojen kehittyminen on omalta osaltaan tullut mukaan tähän kuvioon. Nuorten kokemukset verkkoauttamisen muodoista ovat olleet hyviä. Esimerkiksi Sekaisin -chat ja Hikilauta -komero ovat nuorten keskuudessa suosittuja nettikeskustelufoorumeita.
 

Sosiaaliset innovaatiot auttamistyössä edellyttävät tässä ajassa ennakkoluulotonta ja rohkeaa suhdetta lasten ja nuorten omaan kokemusmaailmaa. Elämismaailmojen eriytyminen näkyy yhteiskunnassa ja vuorovaikutuksen puute ihmisten välillä luo kuiluja ja synnyttää kohtaamattomuusketjuja. Näissä ketjuissa tipahtelevien nuorten kohtaamiseen tarvitaan innostavia ja innovatiivisia toimintatapoja. Käänne syrjäytymiskeskustelusta osallisuustoimintaan on ollut erittäin merkittävä. Emme voivottele ongelmia vaan etsimme aktiivisesti ratkaisuja yhdessä nuorten kanssa. Esimerkkinä tästä sosiaalisesta innovaatiosta voidaan mainita Turussa nyt keväällä 2020 käynnistyvä, Kaupunkilähetyksen nuorten raadin ideoima ja toteuttama kohtaamiskoulutus alan opiskelijoille ja nuorten kanssa työtä tekeville.
 

Kannattaa muistaa, että onnistuessaan sosiaalisella innovoinnilla on myös demokratiaa vahvistava vaikutus. Ei ole yhdentekevää, millaisille kokemuksille nuoret altistuvat. Simone de Beauvoiria mukaillen kansalaiseksi ei synnytä, kansalaiseksi tullaan.


Kirjoitus on laadittu yhdessä Outi Linnossuon kanssa ja sen on julkaistu Turun Sanomien
alio-kirjoituksena 18.3.2020.