• Etusivu
  • Bio
  • Blogi
  • Niitä & näitä
  • Kuvaa & ääntä
  • Projektit
  • Julkaisut
  • Yhteystiedot
  • In English
  • Etusivu  / 
  • Niitä & näitä
  • 15.05.2025 Mitä tutkimus kertoo pandemiakriisin hallinnan ja johtamisen onnistumisesta?
    Koronapandemia paljasti kriisijohtamisen ja -hallinnan systeemiset haasteet. Pandemia ei rajoittunut terveyssektorille, vaan ulottui talouteen, sosiaaliseen elämään, koulutukseen ja yhteiskunnan perustoimintoihin. Pandemia toi esille myös sen, kuinka välittömien vaikutusten lisäksi on huomioitava kriisien pitkän aikavälin vaikutukset. Tulevien kriisien hallinnassa on elintärkeää oppia tästä kokemuksesta ja kehittää laaja-alaista varautumista sekä reagointikykyä.
    (lue lisää...)
  • 01.05.2025 Pelko antaa valtaa
    Stanley McChrystal kirjoitti jokunen vuosi sitten kirjan Team of Teams. Kirjan nimi on suomalaiseen makuun hieman pompöösi mutta sisältö sitäkin kiinnostavampi. Eläköitynyt neljän tähden kenraali käy kirjassaan läpi kokemuksiaan lukemattomista kriisipesäkkeistä (mm. Irak ja Afganistan).
    (lue lisää...)
  • 26.04.2025 Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta
    Sote-uudistuksella haettiin leveämpiä hartioita. Nämä hartiat jäävät kuitenkin ontoiksi, ellemme samalla onnistu palveluintegraatiossa.
    (lue lisää...)
  • 20.04.2025 Mitä strategia on?
    Strategiasta on kirjoitettu teoksia hyllykilometreittäin. Hyviä ei kuitenkaan koskaan ole liikaa.
    (lue lisää...)
  • 17.03.2025 Arvon yhteisluonti palveluekosysteemiajattelun valossa
    Palveluekosysteemin käsite on saanut kasvavaa huomiota julkishallinnon ja johtamisen tutkimuksessa, sillä sen on arveltu auttavan ymmärtämään monimutkaisten järjestelmien dynamiikkaa.
    (lue lisää...)
  • 05.03.2025 Suu käy ja korvat heiluvat
    Presidentti Trump ei ole tunnettu siitä, että hänellä olisi tarve puhua totta. Toisen virkakautensa ensimmäisen puhe kongressille ei tehnyt poikkeusta. Puhe oli täynnä valheita ja kyseenalaisia väitteitä.
    (lue lisää...)
  • 03.03.2025 Vahvistaako yhteistyö resilienssiä?
    Pragmaattisen konstruktivismin keskeinen ajatus on, että merkityksellistä tietoa ei voida erottaa sen käyttökontekstista.
    (lue lisää...)
  • 18.02.2025 Julkisen sektorin tilivelvollisuudesta
    Julkisen sektorin tilivelvollisuutta on usein hahmotettu päämies-agentti -teorian (PAT) kautta. Tämä toimii monissa tapauksissa mutta ei aina.
    (lue lisää...)
  • 02.02.2025 Viisaus ei asu informaatiossa
    Yhdysvaltojen presidentti ollee maailman informoiduimpia ihmisiä. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä informaatio on vain ajattelun raaka-ainetta – havaintoja, joilla itsessään ei vielä ole kovin suurta merkitystä. Olennaisempaa on tieto, jota syntyy, kun informaatiota jäsennetään, yhdistetään ja tulkitaan.
    (lue lisää...)
  • 28.01.2025 Navigating digital encounters: insights from frontline professionals on public service delivery
    Digitalization is transforming public service delivery, offering the potential to enhance efficiency and accessibility. However, it also risks excluding vulnerable individuals with limited digital skills.
    (lue lisää...)
  • 19.01.2025 Käsitteen taianomaisuudesta
    Taianomainen käsite (magic concept) viettelee yleisönsä. Usein kuitenkin uteliaisuus ja innostuminen saavat seurakseen epäilyä ja kritiikkiä, harvinaista ei ole käsitteeseen turhautumineenkaan. Tämä on ymmärrettävää, sillä aina keisarilla ei kertakaikkiaan ole vaatteita.
    (lue lisää...)
  • 09.12.2024 Information resilience
    The spirit of the times calls for information resilience. But what do we mean by information resilience?
    (lue lisää...)
  • 30.11.2024 Moniammatillisesta yhteistyöstä on hyötyä, mutta se ei ole helppoa
    Vuoden 2023 alussa toimintansa käynnistäneiden hyvinvointialueiden yhtenä tavoitteena on tarjota aiempaa saumattomampia palvelukokonaisuuksia. Palvelujen integraatioon on kohdistunut paljon odotuksia. Paljon vähemmän on kuitenkin kiinnitetty huomiota in- tegraation kääntöpuoleen eli siihen, millaisia uusia kuiluja eri toimijoiden välille syntyy. Hyvinvointialueiden hartiat ovat leveät, mutta kuntien vastuulla on tulevaisuudessakin monia hyvinvointiin liittyviä tehtäviä. Yksi hyvinvointialueiden ja kuntien yhteisistä tehtävistä on perusopetuksen opiskeluhuolto.
    (lue lisää...)
  • 21.10.2024 Muurahaisyhdyskunta ei visioi missioita
    Herbert Simon hyödynsi luontoanalogioita kuvatessaan organisaatioiden toimintaa ja ihmisten käyttäytymistä. Muurahaisyhdyskunta edusti Simonille esimerkkiä itseohjautuvasta yhteisöstä. Muurahaisyhdyskunta ei visioi missioita, se ei kaipaa strategioita eikä se myöskään luettele arvojaan. Helikopteriperspektiivistä ei ole tietoakaan, mutta silti työläiset tietävät paikkansa.
    (lue lisää...)
  • 28.09.2024 Moottorisaha vai kylpyamme?
    Hesarin Visiossa (28.9.24) kerrotaan Javier Mileistä. Argentiinan presidentti heiluu lehden kansikuvassa moottorisahan kanssa. Anarkokapitalistiksi itseään luonnehtiva presidentti ajaa tiukkaa talouspolitiikkaa. Milei luottaa V-kasvuun eli siihen, että ”ensin koittavat huonot ajat, mutta sitten koittavat hyvät ajat”. Moottorisahan lisäksi presidentin työkalupakista löytyy ennen kaikkea makrotaloudellisia välineitä, kuten julkisten menojen leikkauksia ja valuuttakurssimuutoksia.
    (lue lisää...)
  • 24.08.2024 Viherpesu- vai arvostustaloutta?
    Viherpesutalous (Alma Talent) on Antti Isokankaan ja Riku Vassisen tuore tietokirja. Kirjassa käsitellään mm. kysymystä, miten kertoa arvoista ilman viherpesua tai sotkuista identiteettipolitiikkaa.
    (lue lisää...)
  • 08.08.2024 Kompleksisuusyhteisön 13 ansaa
    Brian Castellani ja Lasse Gerrits tarkastelevat The Atlas of Social Complexity -kirjassaan (2024) yhteiskunnallista kompleksisuutta monesta eri näkövinkkelistä. Kirjan yhtenä kantavana teemana toimii ajatus siitä, että yhteiskunnallisesti virittyneen kompleksisuusteorian uskottavuus riippuu paljolti siitä, miten hyvin sitä harjoittavat onnistuvat ylittämään 13 keskeistä ja toisiinsa kiinteässä yhteydessä olevaa ansaa. Koska oheisessa ansojen avaamisessa on käytetty akateemista vapautta ja harkintaa, löydät Castellanin ja Gerritsin yhteenvedon luettelon jälkeen.
    (lue lisää...)
  • 13.06.2024 Voiko kompleksisuutta vähentää kompleksisuutta lisäämällä?
    Luhmannilaisen systeemiajattelun yksi keskeinen pilari on ajatus siitä, että jokainen organisaatio on ’yksinkertaisempi’ kuin se ympäristö, jossa se operoi. Organisaation ja ympäristön välillä on toisin sanoen kompleksisuuskuilu.
    (lue lisää...)
  • 01.06.2024 Sukupolvien blokkipolitiikkaa?
    On samanaikaisesti hämmentävää ja ymmärrettävää, että ilmasto- ja väestöennusteet eivät ole synnyttäneet vakiintuneissa demokratioissa edustukselliseen demokratiaan luottavaa ja vasemmisto—oikeisto-jaon ylittävää millenniaalien ja Z-sukupolven etuja ajavaa puoluetta.
    (lue lisää...)
  • 22.05.2024 Harakka tervatulla katolla
    Instituutio on monimerkityksinen käsite. Suppeimmillaan se rinnastuu yksittäiseen organisaatioon, kun taas laajimmillaan kysymys on yhteiskunnassa vallitsevista arvoista, normeista ja uskomusjärjestelmistä.
    (lue lisää...)
  • 23.04.2024 Maailman paras julkinen hallinto?
    Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa asetettiin tavoite, jonka mukaan Suomessa on tulevaisuudessa maailman paras julkinen hallinto. Tätä tavoitetta tukemaan vuosina 2019–2020 laadittiin koko julkisen hallinnon käsittävä yhteinen strategia.
    (lue lisää...)
  • 06.04.2024 A complexity theory perspective on politico-administrative systems
    Complexity theory (CT) refers to a collection of concepts and heuristics that can be used to study the developments emerging from interactions between phenomena, actors, and events. CT has increasingly been utilized in the study of public administration and policy. However, there is no comprehensive analysis of empirical or other research focused on the functioning of political-administrative phenomena applying CT. This article reports the results of a systematic literature review demonstrating how CT has been applied in empirical research in different stages of the policy cycle: policy preparation, implementation, evaluation, and maintenance. The study reveals empirical research utilizing CT offers practical implications that can be categorized into four themes: enabling leadership, leveraging experimentation, the holistic perspective, and the humble approach.
    (lue lisää...)
  • 24.03.2024 Instituutioloinen
    Syyhy on kutiseva ihottuma, jonka aiheuttaa syyhypunkki. Syyhypunkki on parasiitti eli loinen, joka on vuorovaikutussuhteessa toiseen lajiin elävä eliöyksilö. Parasiitti on pirullinen, sillä se hyötyy suhteesta toisen kustannuksella ja aiheuttaa samalla toiselle osapuolelle haittaa. Voiko myös instituutioihin pesiytyä parasiitteja?
    (lue lisää...)
  • 12.03.2024 Eurooppaan odotettavissa jatkuvasti muuttuvien uhkien ristiaallokkoa
    Aiemmin rauhan unionina mainostettu EU pohtii kuumeisesti, kuinka pitkälle turvallisuusunionia ja yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa tulisi viedä. Uudessa perma- ja monikriisiympäristössä tarvitaan perustavaa laatua oleva ajattelutavan muutos.
    (lue lisää...)
  • 09.03.2024 Kyky nähdä toisin
    Mats Alvesson on Lundin yliopiston professori, joka tunnetaan kriittisestä johtamistutkimuksestaan. Alvessonin 'toisin katsomisen' -kaava on periaatteessa yksinkertainen, mutta toteutus briljanttia: i) ota jokin hyväksi mielletty käsite, konstruktio tai 'ismi', ii) pura se osiin ja iii) tarjoa 180 asteen tulkinta.
    (lue lisää...)
  • 29.02.2024 Miksi organisaatiot unohtavat?
    Christopher Pollitt muistutti neljännesvuosisata takaperin, että tiedämme paljon enemmän organisaatioiden oppimisesta kuin niiden tavoista unohtaa.
    (lue lisää...)
  • 19.02.2024 Sosiaaliturva ekosysteeminä?
    Ekosysteemi on koettu lupaavaksi käsitteeksi julkisten palvelujen tutkimuksessa, sillä se ohjaa tarkastelemaan toiminnallisten kokonaisuuksien sisäistä dynamiikkaa.
    (lue lisää...)
  • 13.12.2023 Kompleksisuusajattelun hyödyntäminen politiikkaa ja hallintoa käsittelevässä tutkimuksessa
    Julkisen politiikan ja hallinnon toteuttamista kuvataan kompleksiseksi. Onko kuvauksessa kysymys itsestään selvyydestä vai argumentista, joka on syytä ottaa vakavasti?
    (lue lisää...)
  • 08.12.2023 Information Resilience in Networks
    Governance theory emphasises that networks are pivotal to societal governance and related steering mechanisms. One important means of steering is legislation, the evidence base of which is built on the interaction between social actors and the expert hearings related to the legislative process.
    (lue lisää...)
  • 05.11.2023 Rehellisyys kannattaa myös rekrytoinnissa
    Rekrytointi on sekä työpaikkaa tarjoavan että sitä hakevan näkökulmasta toimintaa, jossa syyllistytään muunneltuun totuuteen.
    (lue lisää...)
  • 01.11.2023 Tietäjät tietää
    Tilannetietoisuudella tarkoitetaan jaettua ymmärrystä tapahtuneista asioista, niihin vaikuttaneista olosuhteista sekä tapahtumien mahdollisista kehitysvaihtoehdoista. Tilannetietoisuuden muodostaminen on haasteellista, sillä tiedon tuotanto on hajautettu ja erillään tietoa hyödyntävistä tahoista. Tietämiseen liittyvän epävarmuuden vuoksi tilannetietoisuuden muodostamisen dynamiikka on lähtökohtaisesti jännitteistä. Jännitteisyys leviää päätöksentekoon ja sen valmisteluun erilaisina tulkintoina kulloisestakin tilanteesta. Yhdestä ja samasta asiasta tehtävät, itsessään perustellut, mutta toisilleen vastakkaiset tulkinnat käsitteellistetään tässä tutkimuksessa tilannetietoisuuden paradoksiksi. Kysymys ei ole eri tulkintojen paremmuudesta vaan tilannetietoisuuden ominaispiirteestä.
    (lue lisää...)
  • 26.10.2023 Tiedon huoltovarmuutta kansalaisten voimin
    Kansalaisten osallisuus varautumista koskevasta tiedosta on välttämätöntä, jotta väestöön kohdistuviin riskeihin voidaan varautua kestävällä tavalla. Tieto on aina ollut osa varautumista, mutta sen merkitys myös kansalaisten varautumisessa on kasvanut. Kansalaiset ovat jo keskeisiä tietoa hyödyntäviä toimijoita. Heidän roolinsa tiedon tuottamisessa ja jakamisessa on kuitenkin yhä alihyödynnetty.
    (lue lisää...)
  • 16.10.2023 Public value creation mechanisms in the context of public service logic: an integrated conceptual framework
    The mainstream public management theories have failed to incorporate public services as a fundamental part of the public administration system. That failure does a disservice to the potential of public services to address societal betterment through the creation of public value, which can strengthen democracy.
    (lue lisää...)
  • 28.08.2023 Nopeammin, ymmärrettävämmin, luotettavammin
    Sosiaalisen median dynaamisuus ja nopeatempoisuus, viestijöiden kilpailu huomiosta ja vaikutusvallasta sekä teknologisen kehityksen mediaympäristöä muokkaava rooli vaikuttavat somen hyödyntämi- seen kriisi- ja onnettomuusviestinnässä. Vaikka teknologiset ratkaisut saattavatkin yhtäältä ohjata väärän ja haitallisen informaation äärelle sekä ruokkia epäluottamusta viranomaisviestintää kohtaan, voidaan sosiaalista mediaa toisaalta myös hyödyntää viranomaisviestinnän saavutettavuuden ja vaikuttavuuden tehostamisessa.
    (lue lisää...)
  • 12.08.2023 Sheikit ja urheilu
    Sheikit ostavat isolla rahalla urheilua. Kriitikot puhuvat urheilupesusta (sportswashing). Ei kovin uutta, sillä urheilu on kauan ollut eri toimijoille kumppani, jonka avulla on pyritty viestimään esim. yhteiskuntavastuuta. Vanhaa perua on myös se, että kansakunnat turvautuvat urheiluun, sillä juostiinhan Suomikin maailmankartalle. Synkempi esimerkki 30-luvulta: Mussolini ja Hitler eivät tiettävästi olleet urheilumiehiä, mutta molemmille kv-urheilukisat tulivat tarpeeseen.
    (lue lisää...)
  • 12.07.2023 Arvon monitulkintaisuudesta
    Arvo on samanaikaisesti sekä yksinkertainen että monimerkityksellinen käsite. Arvo on positiivisesti latautunut käsite, sillä se sisältää lupauksen jostakin hyvästä, jota kannattaa tavoitella. Arvoon liittyy myös ripaus uhrausta, sillä arvon ei odoteta syntyvän tyhjästä vaan työn tuloksena. Olipa kysymys maan hinnasta tai jostakin muusta asiasta, ansiotonta arvonnousua ei hyvällä katsota.
    (lue lisää...)
  • 27.05.2023 Informaatioresilienssi kriisitilanteiden päätöksenteossa
    Päätöksenteon informaatioresilienssillä tarkoitetaan hyödyllisen ja luotettavan tiedon saatavuutta ja mis- ja disinformaation aiheuttamien ongelmien ehkäisemistä kriisien ennakoinnissa ja tunnistamisessa, kriisinaikaisessa päätöksenteossa sekä kriisinjälkeisessä oppimisessa.
    (lue lisää...)
  • 13.05.2023 Hajanaisia ajatuksia sote-uudistuksesta
    MTV3 kysyi tällä viikolla asiantuntijoilta hyvinvointialueiden määrästä. Vastausten vaihteluväli 3–40. Käsitykseni mukaan monet kyselyn saaneista eivät pitäneet sitä erityisen mielekkäänä.
    (lue lisää...)
  • 18.02.2023 Episteemistä hallintaa
    Episteemisellä hallinnalla tarkoitetaan pyrkimyksiä muokata tietyssä sosiaalisessa kontekstissa yhteisesti jaettuja tai sellaiseksi uskottuja käsityksiä (Alasuutari & Qadir 2014, 2019).
    (lue lisää...)
  • 29.01.2023 Tietämättömyyden monet kasvot
    Organisaatioissa tarvitaan sekä tiedolla johtamista että tietämättömyyden hallintaa.
    (lue lisää...)
  • 21.01.2023 Yritys vai viranomainen?
    Syyllistymme helposti soimaamaan yrityksiä milloin mistäkin. Erityisen helppoa on tuomita yrityksiä, joiden juuret ovat viranomaistoiminnassa.
    (lue lisää...)
  • 09.01.2023 Epävarmuuden aika
    Elämme epävarmuuden aikaa. Ilmastonmuutos, luontokato, koronavirus, Brexit ja Ukrainan sota ovat osoittaneet, kuinka nopeasti ja usein ennakoimattomasti koko maailmaa koskettavat kriisit syntyvät ja eskaloituvat.
    (lue lisää...)
  • 11.12.2022 Houkutteleeko tekoäly kiusaukseen?
    Open AI -säätiön kehittämä Chat GPT -tekoäly kirjoitti Helsingin Sanomien pääkirjoituksen (11.12.22) ensimmäisen kappaleen. Virkkeet eivät olleet täydellisiä, mutta kuitenkin sujuvaa suomea. Pääkirjoituksessa aprikoidaankin, että esimerkiksi yliopistoissa kannattaa luopua esseevastauksista.
    (lue lisää...)
  • 11.11.2022 Tiedon huoltovarmuus on kuin sateenvarjo
    Yuval Hararin mukaan meidän pitäisi puhua informaatiosaasteesta samalla tavalla kuin ilmansaasteista (HS 24.9.22).
    (lue lisää...)
  • 07.11.2022 Kriisijohtaminen ei onnistu ilman tilannetietoisuutta
    Venäjän hyökkäys Ukrainaan, energiakriisi ja koronapandemia ovat nostaneet kokonaisturvallisuuden ja kansallisen varautumisen isoksi yhteiskunnalliseksi puheenaiheeksi.
    (lue lisää...)
  • 07.10.2022 Voiko kaukoviisas poliitikko menestyä?
    Veikko Huovisen luoma fiktiivinen hahmo Konsta Pylkkänen määritteli kaukoviisauden kyvyksi harkita asiat ja kuvitella tapahtumat "sikseenkin elävästi, että kun ne kerran tapahtuvat, ovat reitit selvät". Kaukoviisauden haasteeksi Konsta näki yhtäältä sen, että asiat jäävät huvikseen tapahtumatta ja toisaalta sen, että ne sattuvat eri tavalla. Kaukoviisauteen kannattaa kuitenkin pyrkiä, sillä Konstan mukaan hänellä "joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, on maailmanranta kevyt kiertää".
    (lue lisää...)
  • 23.09.2022 Varautuminen on 2020-luvun kansalaistaito
    Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat nostaneet kokonaisturvallisuuden ja kansallisen varautumisen yhteiskunnalliseksi puheenaiheeksi.
    (lue lisää...)
  • 20.09.2022 Tietämättömyyden tutkimisesta
    Tietämättömyys on ollut keskeinen filosofeja askarruttanut kysymys jo pitkään. Tietämättömyyttä kuvaavista anekdooteista ei ole pulaa. Esimerkiksi filosofi Karl Popper (1902–94) on todennut vuonna 1963, että tieto on rajallista, kun taas tietämättömyys on loputonta.
    (lue lisää...)
  • 21.08.2022 Syöttö vastustajan lapaan vai kollektiivinen oma maali?
    Pääministerimme on ollut viihteellä. Elokuisen viikonlopun tapahtumat ovat henkilötasolla kiinnostavia, mutta niiden mahdollinen yhteiskunnallinen merkitys syntyy siitä, mitä on tapahtunut sen jälkeen.
    (lue lisää...)
  • 09.08.2022 Public Innovation and Digital Transformation
    Public innovation and digitalization are reshaping organizations and society in various ways and within multiple fields, as innovations are essential in transforming our world and addressing global sustainability and development challenges.This book addresses the fascinating relationship of these two contemporary topics and explores the role of digital transformation in promoting public innovation.
    (lue lisää...)
  • 04.07.2022 Kompleksisuusteoreettinen tulkinta rauhanturvaamisesta
    Rauhanturvaaminen on johtamisen näkökulmasta kompleksinen haaste.
    (lue lisää...)
  • 07.06.2022 Kun tietämättömyydestä tulee tuote
    Tietämättömyys on monin verroin tietämistä yleisempää. Tietämättömyyttä on montaa sorttia, minkä lisäksi kullakin tietämättömyyden ulottuvuudella on omat syynsä ja seurauksensa.
    (lue lisää...)
  • 15.05.2022 Sosiaalinen innovaatio - mitä, missä ja miten?
    Sosiaalinen innovaatio on muiden innovaatioiden tapaan positiivisesti latautunut käsite. Laajasti ymmärrettynä sosiaalisella innovaatiolla tarkoitetaan keksintöä ja sen toimeenpanoa, joka vastaa yhteiskunnallisiin tarpeisiin, joiden tyydyttämisessä perinteiset markkinamekanismit syystä taikka toisesta epäonnistuvat.
    (lue lisää...)
  • 09.04.2022 Informaatioresilienssiä etsimässä
    Vaikeat ajat vaativat ihmisiltä resilienssiä. Resilienssiä on hankala suomentaa yhdellä sanalla. Sanakirjan mukaan kysymys on muun muassa kimmoisuudesta, sitkeydestä, sinnikkyydestä ja kestävyydestä. Moni rinnastaa resilienssien sisukkuuteen.
    (lue lisää...)
  • 10.03.2022 From impossible to possible
    Every organization exists to serve a distinct purpose. When that existence is jeopardized by unexpected events, the organization is required to bounce back to an acceptable state of normality and learn from the crisis. In this context, several scholars have emphasized the crucial role of resilience in public service organizations. The literature elucidates attributes of resilient organizations and general principles of resilience, but tangible techniques used to test the service resilience are difficult to find.
    (lue lisää...)
  • 01.03.2022 Haluatko tietää?
    Tietäminen on tietämättömyyttä monin verroin hyödyllisempää. Tietäminen tarkoittaa useimmissa tapauksissa epävarmuuden vähenemistä. Esimerkiksi erilaisten riskien hallinta on sitä tukevammalla pohjalla, mitä paremmin ymmärrämme riskien konkretisoitumisen syitä, todennäköisyyksiä ja seurauksia.
    (lue lisää...)
  • 16.02.2022 Kompleksisuusajattelun lyhyt oppimäärä, osa 8
    Palaute on positiivisesti latautunut käsite. Olipa kyse työ- tai parisuhteessa, ihminen kaipaa vihjeitä siitä, millaisena hänen toimintansa näyttäytyy muiden silmissä. Positiivinen palaute tekee hyvää, mutta myös negatiivisella palautteella on paikkansa, sillä se auttaa meitä ’korjaamaan’ toimintaamme.
    (lue lisää...)
  • 23.01.2022 Vuokaavio vai roskapönttö?
    Päätöksentekoa on tutkittu paljon ja monenlaista siitä tiedetäänkin.
    (lue lisää...)
  • 01.01.2022 Tarraavassa asiakaspolussa on puolensa
    Tämän tästä kuulee ehdotuksia, joissa esitetään, että julkisten palvelujen kehittämisessä pitää ottaa oppia yksityiseltä sektorilta. Ehdotukset ovat periaatteessa ymmärrettäviä – etenkin jos kehittämisellä viitataan väljästi esimerkiksi saumattomaan palvelukokemukseen. Ei ole mitään syytä, miksi esimerkiksi verkossa tapahtuva ajanvaraus koronarokotukseen on julkisessa terveydenhuollossa tehty käyttäjälle hankalaksi.
    (lue lisää...)
  • 22.12.2021 Tiedon huoltovarmuutta etsimässä
    Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kehottaa sosiaali- ja terveysministeriötä parantamaan koronavirusepidemian hoitoa koskevan päätöksenteon avoimuutta. Pöysti kritisoi ministeriötä muun muassa siitä, että keväällä -20 koronapandemian ensimmäisessä aallossa se ei julkaissut riittävästä tietoja THL:n tuottamista malleista ja niiden taustatiedoista. (HS 22.12.21.)
    (lue lisää...)
  • 03.12.2021 Kompleksisuusajattelun lyhyt oppimäärä, osa 7
    Yhteisevoluutio (co-evolution) tarkoittaa ilmiöiden, tapahtumien ja toimijoiden välistä kohtalonyhteyttä, joka määrittää systeemin selviytymistä.
    (lue lisää...)
  • 27.11.2021 Hän ei ollut kiittäjäihmisiä
    Otsikko on poimittu vuorineuvos Jaakko Rauramon 80-vuotishaastattelusta (HS 27.11.21).
    (lue lisää...)
  • 30.10.2021 Mitä yhteistä on bassosoololla ja pandemialla?
    Sellaisen voi tietää tulevan mutta estää sitä ei voi.
    (lue lisää...)
  • 09.10.2021 Toimiiko Facebook kuten tupakkayhtiöt?
    Facebookin toimintaa on jälleen kritisoitu. Tällä kertaa julkisuuden valokeilassa on ollut yrityksen entinen työntekijä, jonka paljastusten jälkeen näyttää siltä, että yritys on hyödyntänyt keinoja, joita voidaan pitää eettisesti kyseenalaisina.
    (lue lisää...)
  • 13.09.2021 Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku
    Vaikka ei uskoisikaan vanhaa sanontaa, jonka mukaan tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla, useimmat meistä ovat törmänneet tilanteisiin, joissa hyvillä aikeilla on ollut ei-toivottuja seurauksia.
    (lue lisää...)
  • 25.07.2021 Kansa äänestää, mutta ei tiedä
    Leo Tolstoin Anna Karenina -romaanissa todetaan, että ”kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, kun taas jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan”. Ehkä Tolstoin maksiimia kääntäen mukaillen voidaan ajatella, että politiikassa epäonnistuminen on johdettavissa yhteen juurisyyhyn, kun taas politiikassa onnistuminen on tilannekohtaisen satunnaisuuden hyödyntämistä? 
    (lue lisää...)
  • 05.06.2021 Sattumalöydöksiä
    Kirjallisuuskatsaus on miellyttävä tapa oppia uusia asioita. Haetun löytäminen palkitsee aina, mutta myös sattumalöydökset ovat usein kiinnostavia. Systemaattisinkin kirjallisuuskatsaus sisältää aina ripauksen serendipiteettiä.
    (lue lisää...)
  • 29.05.2021 Pirullisia ongelmia ja kömpelöitä ratkaisuja
    Hesarin Suvi Ahola (29.5.21) vastustaa asioiden jaottelua mustiin ja valkoisiin, koska todellisuus on harmaan eri sävyjä. Olen samaa mieltä. Samoin jaan Aholan näkemyksen siitä, että kuntavaaliehdokkaat korostaisivat jämäkän johtajuuden sijaan – tai ainakin sen lisäksi – taitojaan solmia kompromisseja ja rohkeutta navigoida kimuranteissa tilanteissa.
    (lue lisää...)
  • 12.05.2021 Toimii teoriassa
    Hyvä. Mutta voiko teoria olla kiinnostava?
    (lue lisää...)
  • 03.05.2021 Quo vadis, hallintotiede?
    Hallintotieteen yhtenä perimmäisenä kysymyksenä pidetään, millaisilla rakenteilla, johtamisjärjestelmillä ja toimintakäytännöillä julkiset organisaatiot toimivat tehokkaasti ja saavat aikaiseksi vaikuttavia palveluja (Vartola 2009).
    (lue lisää...)
  • 25.04.2021 Sote-uudistus - mitä, kuka, missä ja miten?
    Sote-uudistus on ollut muodossa tai toisessa kaikkien 2000-luvun Suomen hallitusten asialistalla. Myös antiikin Kreikan filosofit painivat aikanaan omien reformiensa kanssa. Esimerkiksi Aristoteles piti uudistamisen johtotähtenä pyrkimystä onnellisuuteen ja hyvään elämään. Hyveisiin keskittyvää Nikhomakhoksen etiikkaa pidetään yhtenä Aristoteleen pääteoksista. Siinä Aristoteles esittää, että tekojen eettisyyttä ja hyvyyttä tulee arvioida aina asiayhteydessään. Toiminnan arvioinnin tueksi filosofi rakensi kuuden kysymyksen patteriston: mitä, miksi, kuka, milloin, missä ja miten.
    (lue lisää...)
  • 10.04.2021 Puntaroiva kansalaiskeskustelu koronakriisissä?
    Kansalaisten osallistumiselle on sosiaalinen tilaus. Kysymys on paitsi demokratian toteutumisesta myös yhä useammin resurssien fiksusta hyödyntämisestä. Yksi viime aikoina noussut osallistumisen muoto on kansalaisdeliberaatio eli puntaroiva kansalaiskeskustelu.
    (lue lisää...)
  • 29.03.2021 Yhteiskehittämistä somessa?
    Nuorten osallistaminen on linjassa yhteiskehittämiseksi (co-creation) kutsutun ja erityisesti julkisten palvelujen yhteydessä suosituksi tulleen toimintaorientaation kanssa. Julkisten palvelujen yhteiskehittämisellä tarkoitetaan eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä ja erityisesti käyttäjien osallistamista palvelujen toteuttamiseen niiden ideoinnista ja suunnittelusta aina toimeenpanoon ja arviointiin asti. Yhteiskehittäminen edellyttää siihen osallistuvilta aktiivisuutta. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen yhteiskehittämisen keinoin on erityisen vaativaa, sillä kyse on sellaisten nuorten osallistamisesta, jotka jo lähtökohtaisesti suhtautuvat osallistumiseen penseästi. Vaarana on, että yhteiskehittäminen jää syrjäytyvien nuorten kohdalla kauniiksi puheeksi ilman mahdollisuuttakaan realisoitua toimiviksi käytännöiksi. Aktiivisimmat nuoret pystyvät osallistumaan yhteiskehittämisen eetokseen, mutta kaikkein huonoimmassa olemassa olevien ääni jää helposti kuulematta. Artikkelin lähtökohtana on ajatus siitä, että sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuulemisessa.
    (lue lisää...)
  • 19.03.2021 Systeeminen muutos - mitä, miksi ja miten?
    Systeemisellä muutoksella tarkoitetaan toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle. (SITRA)
    (lue lisää...)
  • 14.02.2021 Tietäminen hyve, tietämättömyys pahe?
    Tietäminen on intuitiivisesti mielletty hyveeksi ja tietämättömyys paheeksi. Tämä on ymmärrettävää, mutta samalla myös valitettavaa. Tietämisen ja tietämättömyyden vastakkainasettelu on tarpeetonta, sillä kyse ei ole dikotomisesti kahdesta eri asiasta vaan ennemminkin yhden ja saman kolikon eri puolista.
    (lue lisää...)
  • 01.02.2021 Miten koronasta puhutaan somessa?
    Auttaja, huolestuja, selviytyjä, riidanhaastaja, laajentaja… Rakennan yhdessä Jussi Kokkolan kanssa artikkelissamme "Koronapandemian puhujapositiot sosiaalisen median lapsi- ja perheaiheisissa keskusteluissa" yhdeksän puhujapositiota, joilla keskusteluun osallistutaan. Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 4/2020.
    (lue lisää...)
  • 27.01.2021 Kompleksisuusteoreettinen tulkinta sote-uudistukseen
    Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisen tavoitteita ovat alueellisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, laadukkaiden ja helposti saavutettavien palvelujen turvaaminen, tuottavuuden kehittäminen ja kustannusten hillintä, ammattimaisen henkilöstön saatavuuden varmistaminen sekä väestön ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin vastaaminen.
    (lue lisää...)
  • 17.01.2021 Rokotteisiin suhtautumisesta
    Helsingin Sanomien (11.1.21) laajassa artikkelissa käsiteltiin suomalaisten kielteistä suhtautumista rokotteisiin. Artikkelissa esiteltiin intensiteetiltään vaihtelevat kolme pääsuhtautumistapaa: rokotevastaisuus, rokotekriittisyys ja rokote-epäileväisyys.
    (lue lisää...)
  • 02.01.2021 Tietäjät tietää
    Helsingin Sanomien jutussa (2.1.2021) kerrotaan, miten luksusmerkit nousivat nuorten suosioon. Toimittaja oli löytänyt juttuunsa nuoria, joiden vaatemenot ovat tuhansia euroja kuukaudessa.
    (lue lisää...)
  • 30.12.2020 Kompleksisuusteoreettinen tulkinta sote-uudistukseen
    Millainen kuva sote-järjestelmästä ja sen uudistamisesta piirtyy, kun sitä tarkastellaan kompleksisuuslinssin läpi?
    (lue lisää...)
  • 20.12.2020 Hallinnollinen pahuus
    Tarvitaanko pahaan ilkeitä ihmisiä vai voiko paha seurata myös tavallisten ihmisten teoista?
    (lue lisää...)
  • 05.11.2020 Affektiivinen julkinen tila
    Politiikassa ollaan tuskin koskaan keskusteltu avoimesti ja yksinomaan järkeen vedoten. Yhdysvaltojen politiikassa ollaan kuitenkin Trumpin kaudella etäännytty filosofi Jürgen Habermasin kuvaamasta julkisesta tilasta kauemmaksi kuin miesmuistiin.
    (lue lisää...)
  • 28.10.2020 Salaliittoja ei tuhota faktoilla vaan väsyttämällä
    Virheellisen tiedon tahaton levittäminen (misinformaatio) on ikävää, mutta muuttuu astetta vakavammaksi, kun valheellista tietoa jaetaan tarkoituksellisesti (disinformaatio). Mis- ja disinformaatio luovat otolliset suhteet erilaisille salaliittoteorioille, joihin uskovat ovat vakuuttuneita siitä, että heidän huomionsa kiinnittäneen merkittävän tapahtuman tai kehityskulun takana on salainen suunnitelma jonkin päämäärän saavuttamiseksi.
    (lue lisää...)
  • 04.10.2020 Asioiden edistämistä vai moitteen välttämisestä?
    Tiedolla johtamisen tutkimustradition yhtenä perususkomuksena on ajatus tiedon hyödyllisyydestä. Tietoa luodaan, haetaan, jaetaan ja sovelletaan, jotta asioita saadaan eteenpäin. Näin usein onkin, mutta asioiden edistämisen ohella organisaatiossa kuin organisaatiossa on myös vastavoimia. Tiedolla on roolinsa moitteen välttämisessä (blame avoidance).
    (lue lisää...)
  • 20.09.2020 Kun pääasialliset kulkuneuvot olivat linja-auto ja hevonen
    Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa tuoreessa raportissa ravistellaan sote-rakenteita.
    (lue lisää...)
  • 30.08.2020 Tiedettä, taidetta ja tuuria
    Nobelisti Robert Solow kirjoitti vuonna 1987 New York Review of Booksissa tietotekniikan tuottavuusparadoksista seuraavasti: ”näemme tietokoneiden aikakauden kaikkialla, mutta emme tuottavuustilastoissa". Solowin paradoksia on 30 vuoden aikana selitetty eri tavoin, mutta konsensus antaa odottaa itseään. Arvostustalouden näkökulmasta hämmentävin digitalisaatioon liittyvä paradoksi on se, että vaikka arjen digitalisoituminen synnyttää dataa ja auttaa siten mittaamaan ihmisten ja organisaatioiden toimintaa ennennäkemättömällä tavalla, mittaamisella tuotettu tieto ei riitä kertomaan, nauttiiko organisaatio arvostusta sidosryhmiensä silmissä.
    (lue lisää...)
  • 10.08.2020 Arvostustalous - totta vai tarua?
    Ruotsalaisen keksijän Alfred Nobelin mukaan nimetty palkinto on arvostettu saavutus. Nobel-palkinto on tunnustus saavutuksista, joihin voivat yltää vain alansa parhaat. Palkinnon saamisen ja siihen oikeuttavien tekojen välillä on usein ajallista etäisyyttä, mikä on omiaan lisäämään ihmisten luottamusta siihen, että palkinto menee oikeaan osoitteeseen. Palkinto on usein myönnetty tieteellisistä löydöistä, joiden varaan on sittemmin kehitetty monenlaisia ihmiskuntaa laajasti hyödyttäviä sovellutuksia. Esimerkiksi fysiikan ensimmäinen Nobel-palkinto vuonna 1901 myönnettiin saksalaiselle fyysikolle Wilhelm Conrad Röntgenille, joka tuli tunnetuksi röntgensäteiden kokeellisesta löytämisestä. Röntgenin keksintö mullisti aikanaan terveydenhoidon ja on edelleen ahkerassa käytössä, sillä maailmalla tehdään arvioiden mukaan peräti viisi miljardia röntgentutkimusta vuodessa. Nobel-palkinnon häntä on pitkä ja ulottuu usein myös aikaan, jolloin palkittua itseään ei enää ole. Wilhelm Röntgen kuoli maailmansotien välissä vuonna 1923, mutta hänen nimeään mukaillen alkuaine numero 111 nimettiin vuonna 2004 röntgeniumiksi.
    (lue lisää...)
  • 05.07.2020 Hongkong on tuulikaappi
    Jeesus kommunikoi vertauksin (kreik. parabole). Yhden tulkinnan mukaan siksi, koska hän koki vertaukset tehokkaiksi, sillä ne jäivät kuulijoidensa muistiin. Osa vertauksista oli helposti avautuvia, mutta Jeesuksen arsenaalissa oli myös tarinoita, jotka pakottivat kuulijansa ponnistelemaan.*** 
    (lue lisää...)
  • 31.05.2020 Tulevaisuuden kuvittelu ei ole helppoa, mutta se kannattaa
    Tulevaisuuden ennakoinnin yhtenä lähtökohtana on ajatus siitä, että vaikka tulevaisuus sisältää aina yllätyksiä, siihen voidaan valmistautua.
    (lue lisää...)
  • 01.05.2020 Onko 90 prosenttia paljon vai vähän?
    Sanotaan, että paras on hyvän pahin vihollinen. Voi olla. Entä jos koronaepidemian jälkeisessä maailmassa 90-prosenttisesti toimiva talous edustaa ”uutta normaalia”, niin onko tilanne hyvä vai huono?
    (lue lisää...)
  • 12.04.2020 Kaaoksen reunalla
    New York Times (12.4.20) piirtää mielenkiintoista kuvaa helmikuun lopusta, jolloin johtavat amerikkalaiset virusekspertit hieroivat suunnitelmaa, jonka avulla he yrittivät taivutella Trumpia tekemään päätöksiä epidemian hidastamiseksi. Trump oli Intiassa tapaamassa hengenheimolaistaan, joten tapaamista jouduttiin lykkäämään muutamalla päivällä. Harmittavasti kansallisen hengitystiesairauksiin erikoistuneen viraston johtaja päätti varoittaa kansalaisia edessä olevista vaikeista ajoista Trumpin ollessa vielä kotimatkalla. Trump tuli yllätytetyksi (mikä on yllättävää, sillä presidenttiä oli informoitu epidemian eskaloitumisen vaaroista säännöllisesti tammikuusta lähtien) ja ryhtyi siilipuolustukseen. Lähestyvien vaalien vuoksi Trump huolestui kansanterveyden sijaan kansantaloudesta.
    (lue lisää...)
  • 09.04.2020 Tiedeneuvonannon ja hyvän hallinnan koronakestävyydestä
    Nykyinen poikkeustila haastaa meidät monella tasolla. Ennen muuta se haastaa instituutiomme ja hyvän hallintomme kriisivalmiuden ja -kestävyyden. Tieteellisen tiedon arvo korostuu ajassa, jossa koronan aiheuttama terveyskriisi osoittaa päivittäin, miten haavoittuvainen yhteiskuntamme on.
    (lue lisää...)
  • 10.03.2020 Some-kohun anatomia ja koronavirus
    Kirjoitin vuonna 2014 Liiketaloustieteellisen aikakauskirjaan keskustelupaperin negatiivisista tunteista somessa. Paperissa hahmotellaan some-kohun anatomia.
    (lue lisää...)
  • 03.03.2020 Vastikkeellista vai ei?
    Finnair lopettaa Push for Change -päästöhyvityspalvelunsa, koska Poliisihallitus on linjannut, että palvelu on rahankeräyslain alaista toimintaa. Poliisihallituksen mukaan Finnairin tarjoama palvelu on vastikkeetonta. (HS 3.3.2020.)
    (lue lisää...)
  • 23.02.2020 Syntyvyyden lasku on pirullinen ongelma
    Syntyvyyden lasku on kiistaton tosiasia, mutta syyt sen taustalla jakavat mielipiteitä. Yhdet osoittavat epäonnistunutta perhepolitiikkaa, toiset kokevat, että syynä on kiivastahtiseksi ja epävarmaksi muuttunut työelämä. Ilmastonmuutos aiheuttaa monissa ahdistusta tavalla, joka saa heidät epäilemään lastenteon eettis–moraalista oikeutusta. On myös arveltu, että sukupolvet ovat muuttuneet aiempaa itsekkäämmiksi. Professori Heikki Hiilamo toteaa osuvasti Helsingin Sanomissa (23.2.20), että ”keskusteluun osallistuvat kaikki, jotka haluavat saada oman asiansa esille. Syntyvyys on kiinnostava ongelma.”
    (lue lisää...)
  • 01.02.2020 Bisnestä pessimismistä?
    Helsingin Sanomien helmikuun Kuukausiliitteessä on mainio juttu Puolangasta, joka on brändännyt itseään Suomen pessimistisimmäksi kunnaksi.
    (lue lisää...)
  • 30.01.2020 Kohti ennakoivaa liiketoimintaa
    Ikkunamyyjä jättää tilauksen yrityksensä toiminnanohjausjärjestelmään. Epäkunnossa olevan reitittimen johdosta tilaus ei kuitenkaan päädy toimitukseen asti. Sovitun toimitusajan umpeuduttua asiakas ottaa yhteyttä yrityksen asiakaspalveluun selvittääkseen tilauksensa tilannetta. Asiakaspalvelija on kuitenkin vaikean tehtävän edessä, sillä reitittimessä olleen vian takia koko tilausta ei hänen näkökulmastaan ole edes olemassa. Lukuisten epäonnistuneiden tilauksen jäljitysyritysten jälkeen turhautunut asiakas luovuttaa ja tilaa tuotteen kilpailevalta yritykseltä. Samaan aikaan toisaalla maitotuotteita valmistavan yrityksen hissi pysähtyy täysin automatisoidussa logistiikkakeskuksessa neljäksi tunniksi. Kylmäsäilytystä vaativien tuotteiden osalta yrityksellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin toimittaa tuotteet edelleen kaatopaikalle tuhottavaksi. Operaation välittömät kustannukset nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin. Pilaantuneiden maitotuotteiden lisäksi yritykselle syntyy kustannuksia palvelutasosopimuksen rikkomisesta. Samalla myös yrityksen maine luotettavana tavarantoimittajana saa kolhun, jonka korjaaminen synnyttää pitkävaikutteisia kustannuksia.
    (lue lisää...)
  • 19.01.2020 Yhteiskehittäminen - kaunista puhetta vai suomalaisen julkishallinnon arkea?
    Yhteiskehittäminen (co-creation) on tuplapositiivinen käsite. Yhdessä kehittäminen on huomattavasti mukavampaa puuhaa, jos sitä vertaa vaikkapa yksinään taantumiseen. Yhteiskehittämisestä on tullut suosittua erityisesti erilaisten palvelujen parantamisessa ja uusien innovoinnissa. Yritykset organisoivat asiakasraateja, kuluttajapaneeleita ja muita foorumeita, kun ne haluavat asiakkaiden näkemyksiä joko olemassa olevien palvelujen ja tuotteiden hinta-laatusuhteesta tai vihiä toistaiseksi tyydyttämättä olevista asiakkaiden tarpeista ja toiveista. Logiikka on ymmärrettävä, sillä kukapa muu tietäisi tuotteiden ja palvelujen toimivuudesta kuin niiden käyttäjät.
    (lue lisää...)
  • 05.01.2020 Maailma monimutkaistuu – vai monimutkaistuuko?
    Donald Trump luo ympärilleen kaaosta, kun taas Sanna Marin kuvailee itseään järjestyksen ihmiseksi. Kaaoksessa on potentiaalia, mutta sen realisointi Trumpin keinoin on johtamassa ojasta allikkoon, kun taas pyrkimys järjestykseen on kaunista, mutta voi osoittautua yhä monimutkaistuvassa maailmassa mahdottomaksi tavoitteeksi.
    (lue lisää...)
  • 16.12.2019 Munakas, talo vai strategia?
    Erilaisia tehtäviä, joiden vaikeusaste vaihtelee. Munakkaan valmistaminen on projekti, jonka lopputulos on hallittavissa, kun taas strategian uudistaminen edellyttää monenlaisten kognitiivisten haasteiden ratkaisemista, tilanneherkkyyttä ja organisatorista pelisilmää sekä usein myös ripauksen onnea.
    (lue lisää...)
  • 27.11.2019 Timantit eivät ole ikuisia...
    …eivätkä välttämättä edes aitoja, mutta silti ihan kelvollisia.
    (lue lisää...)
  • 10.11.2019 Pahan monet kasvot
    Opettavaisissa saduissa paha saa aina lopulta palkkansa. Myös todellisuudessa on usein näin, mutta ei aina, sillä paha voi arkipäiväistyä (Hannah Arendt).
    (lue lisää...)
  • 11.10.2019 Urheilupolitiikan arkipäivää
    Urheilu olisi koko lailla toisenlaista ilman katsojia ja faneja. Alvin Toffleria (1928–2016) mukaillen urheilun seuraajat ovat samanaikaisesti urheilukokemuksen tuottajia ja sen kuluttajia (prosumer). Omiensa puolia pitävät fanit ovat urheilujoukkueille tärkeitä, sillä he luovat toimintaan jatkuvuutta. Fanien uskollisuus kantaa sekä hyvinä että huonoina päivinä.
    (lue lisää...)
  • 03.10.2019 Luova ja tehokas valmistelu - mission impossible?
    Helsingin hallinnossa kuohuu. HS:n (3.10.19) mukaan Vapaavuori, Sinnemäki ja Razmyar ovat ilmiriidoissa kaupungin johtamisesta. Kriisin ytimessä on vastikään torpattu keskustatunneli. Näyttää siltä, että riidan osapuolilla on jossain määrin erilainen näkemys hyvän hallinnon ja erityisesti hyvän valmistelun ominaispiirteistä.
    (lue lisää...)
  • 26.09.2019 Oma nahka pelissä vai hyvesignalointia?
    Ilmastonmuutoskeskustelu käy kuumana ja ääripäät erkaantuvat yhä kauemmaksi toisistaan. Hieman kärjistäen: toisella laidalla ovat hyvää tarkoittavat, mutta hysteeriset nuoret ja toisella kaiken nähneet ja kokeneet setämiehet. Ilmastonmuutos on äärimmäisen kompleksinen ilmiö, jonka ymmärtäminen on mahdotonta maallikolle. Ilmastotutkijat tuottavat tietoa kiihtyvällä tahdilla ja varoituksissa on yhä synkempi sävy. Viimeksi eilen (25.9.19) hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC arvioi, että nykymenolla ilmasto lämpenee vuosisadan loppuun mennessä yli kolme astetta, jonka seurauksena mm. merenpinta saattaa nousta jopa 60–110 senttimetriä. Vaarassa eivät ole ”vain” valtamerten saaret vaan myös esimerkiksi Hollanti, jonka maapinta-alasta noin 50 prosenttia sijaitsee enintään merenpinnan tason yläpuolella (Wikipedia).
    (lue lisää...)
  • 11.09.2019 Palautteen antamisen sietämätön vaikeus?
    Insinöörille palaute tarkoittaa systeemin säätämisessä tarvittavaa informaatiota. Työnohjaajalle palautteessa on kysymys johtajien ja johdettavien välisestä vuorovaikutuksesta, kun taas markkinointikonsultti puhuu asiakaspalautteen voimasta. Kaikilla on pointtinsa, mutta osaammeko antaa ja ottaa palautetta.
    (lue lisää...)
  • 06.09.2019 EASM2019
    Järjestyksessään 27. European Sport Management -konferenssi (EASM) järjestettiin Sevillassa 3.—6.9.2019. Paikalle oli kokoontunut aiempien vuosien tapaan satoja urheilua eri näkövinkkelistä tarkastelevia tutkijoita ympäri maailmaa.
    (lue lisää...)
  • 15.08.2019 Epävarmuus tarjoaa iskunpaikan
    Innovointi on tulevaisuuteen kohdistuvaa toimintaa, jossa onnistuminen on kaikkea muuta kuin varmaa. Ennemminkin kyse on epävarmuudessa tarpomisesta. Epävarmuus voi kohdistua muun muassa asiakastarpeisiin, markkinoiden kokoon ja teknologiseen kehitykseen.
    (lue lisää...)
  • 12.08.2019 Palveluja, kiitos
    Helsingin Sanomat uutisoi (12.8.19) suomalaisten kulutustottumusten muutoksesta. Tilastokeskuksen tuoreet luvut osoittavat, että ensimmäisellä neljänneksellä Suomessa käytettiin rahaa palveluihin 17, 1 miljardia euroja ja tavaroihin 12,6 miljardia euroa.
    (lue lisää...)
  • 01.08.2019 Arvonluontia e-urheiluekosysteemissä
    E-urheilu eli tietokoneiden välityksellä tapahtuva kilpapelaaminen on Suomessa ja maailmalla nopeimmin kasvava urheilun harrastamisen ja seuraamisen muoto. Se kiinnostaa globaalisti jopa noin puolta miljardia ihmistä.
    (lue lisää...)
  • 23.07.2019 Tehokas ja luova komitealaitos?
    Komitea on tiettyä tehtävää varten asetettu tilapäinen toimielin. Komiteoita on perustettu, kun päätöksenteon kohteena olevalle asialle on haluttu varmistaa laajapohjainen poliittinen tuki.
    (lue lisää...)
  • 16.07.2019 Laihduttaminen ei ole meemi
    Viime päivinä on esitetty monia puheenvuoroja suomalaisten ylipainosta. Keskustelun yhtenä käynnistäjänä toimi lihavuuden syihin ja hoitoon perehtyneen lääkärin Pertti Mustajoen Vieraskynä-kirjoitus Helsingin Sanomissa 13.7.2019. Mustajoki pitää tilannetta huolestuttavana, sillä vuonna 2018 yli 30-vuotiaista miehistä 72 ja naisista 64 prosenttia oli ylipainoisia (THL).
    (lue lisää...)
  • 27.06.2019 Uudistaminen on tietämättömyydessä tarpomista
    Hallinnon uudistaminen voidaan ymmärtää sarjaksi päätöksiä, joiden raaka-aineina ovat uudistajien tahtotila, toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet sekä ratkaisuja legitimoiva tieto. Uudistamisessa kohdataan vaikeusasteeltaan vaihtelevia ongelmia, joihin kehitettyjen ratkaisujen mielekkyys paljastuu retrospektiivisesti. Päätökset tehdään aina ajassa, mutta ei historiallisessa tyhjiössä. Yksittäinen päätös on leikkauskohta, joka jakaa ajan hetkeen ennen ja jälkeen päätöksen. Päätös on aina myös osa jatkumoa, johon vaikuttavat aiemmin tehdyt ratkaisut. Samalla jokainen päätös myötävaikuttaa siihen, millaisia mahdollisuuksia avautuu tulevaisuudessa. Vaikka tehtyjä päätöksiä voidaankin muuttaa, ”alkuperäinen” päätöksentekotilanne on ollutta ja mennyttä, sillä jokainen päätöksentekotilanne on jollakin muotoa ainutkertainen. Kreikkalaista filosofia Herakleitosia (535–475 eaa.) mukaillen päätöksenteko voidaan mieltää vertauskuvallisesti virraksi, jossa kaikki on jatkuvassa liikkeessä. Herakleitosin mukaan samaan virtaan ei voi astua kahdesti, sillä sen enempää virta kuin astujakaan eivät ole toisella kertaa samoja. Sama pätee päätöksentekoon: päätöksentekotilanteet ovat uniikkeja esimerkiksi päätöksenteon kohteena olevan asian, käytettävissä olevan tiedon ja päätöksentekoon osallistuvien valossa.
    (lue lisää...)
  • 19.06.2019 Voidaanko tuhkarokko taltuttaa tiedolla johtamisella?
    Ehkä, jos hyväksyy ihmisten epärationaalisuuden ja ymmärtää, että faktatieto on vain yksi päätöksenteon elementti. Varmasti, jos osaa rakentaa tietotuotteita, jotka puhuttelevat haluttuja kohderyhmiä.
    (lue lisää...)
  • 08.06.2019 Maailma on sana
    Samuli Paronen kertoo vuodelta 1974 peräisin olevassa aforismissaan ”miettineensä asiaa viisikymmentä vuotta voin nyt sanoa, että maailma on sana”.
    (lue lisää...)
  • 25.05.2019 Johtamisen psykologiaa
    Onko tiimisi vuorovaikutuksessa ongelmia? Tuntuuko, etteivät kaikki työyhteisösi jäsenet elä samassa työtodellisuudessa? Miten hallitset muutosvastarintaa?
    (lue lisää...)
  • 22.04.2019 Disruptio ei ole innovaation synonyymi
    Disruptiolla tarkoitetaan liiketaloustieteissä jonkin olemassa olevan syrjäyttämistä: digitaalinen valokuvaus syrjäytti Kodakin, c-kasetti sai tehdä tilaa cd-levyille ja Uber myllertää taksimarkkinoita. Disruptio on eräänlaista nollasummapeliä, jossa yhden voitto on toisen tappio.
    (lue lisää...)
  • 16.03.2019 Ei teillä mitään hyvää ole?
    Viina on viisasten juoma. Sen sijaan suomalaisesta alkoholipolitiikasta voidaan olla montaa mieltä.
    (lue lisää...)
  • 20.02.2019 Hyvää tavoitellaan, mutta sutta syntyy
    Keskustelu vanhustenhoidosta käy kuumana. Osansa ovat saaneet liiketoiminnassaan voittoa tavoittelevat yritykset, yrityksiä valvovat viranomaiset, yrityksiltä palveluja ostavat kunnat sekä koko homman mahdollistaneet poliitikot. Lähestyvät vaalit näkyvät ja kuuluvat. Konnia on etsitty sieltä ja täältä.
    (lue lisää...)
  • 17.02.2019 Mitä asiakas haluaa?
    Markkinointi & Mainonta -lehti kysyy 8.2.2019 ilmestyneessä numerossaan kokeneilta markkinointi-, mainos- ja viestintätoimistojen edustajilta, mitä asiakkaat haluavat ja missä alan toimistojen pitää kehittyä.
    (lue lisää...)
  • 02.02.2019 Retrospektiivisellä tuomiolla
    Murha ei vanhene koskaan. Hyvä, sillä kyse on teosta, joka on tuomittava, vaikka ajat ja tavat muuttuisivat. Sen sijaan moni muu nyt pahalta näyttävä asia on ollut tapahtumahetkellään jotain muuta.
    (lue lisää...)
  • 26.01.2019 Kone ei ole ihminen
    Robotti on mekaaninen kone, joka kykenee toimimaan fyysisessä maailmassa. Robotit ovat tarkkoja ja väsymättömiä. Ne tekevät erityisesti rutiiniluontoisia ja toisteisia tehtäviä ihmisiä tehokkaammin ja laadukkaammin. Niiltä odotetaan harvemmin apua luovuutta vaativiin tehtäviin. Tämä on ymmärrettävää, sillä fiksuimmatkin robotit ovat ihmisten suunnittelemia.
    (lue lisää...)
  • 19.01.2019 Kun paha tekee hyvää
    Useimmilla meistä on sisäsyntyinen kyky erottaa oikea väärästä. Useimmat meistä pystyvät myös arjessaan valintoihin, jotka ovat enemmän tai vähemmän muiden hyväksyttävissä. Vääryyden ja pahan tuomitseminen on tarpeellista, mutta ei aina helppoa.
    (lue lisää...)
  • 02.01.2019 Ei se mitä olet, vaan se mitä teet
    Segmentoinnilla tarkoitetaan liiketaloustieteissä yrityksen asiakaskunnan jakamista pienempiin ja sisäisesti koherentteihin ryhmiin. Segmentointi on koettu hyväksi keinoksi lisätä markkinoinnin tehokkuutta. Taustalla vaikuttaa käsitys siitä, että kaikkea kaikille on usein kenellekään mitään. Kun kanava- ja sisältöratkaisut sovitetaan segmenttien preferensseihin, syntyy markkinointia, joka puhuttelee.
    (lue lisää...)
  • 23.12.2018 ATK voi tuoda joulumielen
    Kinkku on edelleen monen suomalaisen joulupöydän ykkösjuttuja. En tiedä miksi, mutta kulttuurissa opittuja asioita on vaikea vastustaa - varsinkaan, jos ne maistuvat hyvälle.
    (lue lisää...)
  • 16.12.2018 Keikauttaako kuluttajaterveysteknologia informaation epäsymmetriaa?
    Ihmiset ovat aina olleet kiinnostuneita omasta terveydestään. Tähän on nykyisin paremmat mahdollisuudet kuin aiemmin, sillä tutkimus tuottaa kiihtyvällä tahdilla tietoa perimän, ravinnon, liikunnan ja elintapojen yhteydestä terveyteemme.
    (lue lisää...)
  • 02.12.2018 Data, aika ja päätöksenteko
    Päätöksenteossa valitaan asioita, joita pidetään tärkeinä ja edistämisen arvoisina. Samalla jätetään valitsematta asioita, jotka koetaan vähäpätöisiksi tai haitallisiksi. Päätöksenteko on ajassa tapahtuvaa toimintaa, joka avaa ja rajaa tulevaisuudessa avautuvia mahdollisuuksia.
    (lue lisää...)
  • 27.11.2018 Tupakkateollisuuden kahdet kasvot
    Tupakkateollisuus kyntää syvällä. Tupakan arvioidaan aiheuttavan yksistään Euroopan unionissa vuosittain noin 700 000 ennenaikaista kuolemaa.
    (lue lisää...)
  • 26.11.2018 Miksi suomalaisista vain harvat säästävät sijoittamalla?
    (lue lisää...)
  • 17.11.2018 Oma nahka pelissä
    Theresa Maylla on ollut kova vuosi. Brexitiä vastustaneella pääministerillä on ollut epäkiitollinen tehtävä neuvotella sopimusta, joka täyttää sekä "kansan tahdon" että Britannian talouselämän tarpeet.
    (lue lisää...)
  • 18.10.2018 Ennakointi on kansalaistaito
    Ennakoinnissa ei ole kysymys syntymälahjasta vaan taidosta, jota itse kukin meistä voi kehittää. Ennakointia voi toteuttaa monin tavoin, mutta olennaista on oivaltaa, että ennakointi kasvattaa onnekkaille sattumille (serendipity) otollista tarttumapintaa.
    (lue lisää...)
  • 16.10.2018 Italian talous on raskaasti velkainen ja talouskasvu heikkoa. Onko Italia kenties seuraava euroryhmän Kreikka?
    (lue lisää...)
  • 01.10.2018 Urheilu ei ole aaltopahvibisnestä
    Aaltopahvibisneksessä liikkuu rahaa osapuilleen saman verran kuin urheilussa. Harva kuitenkaan fanittaa aaltopahveja ja on valmis katsomaan niiden valmistumista livenä tai television välityksellä. Tiettävästi maailmassa ei myöskään valita vuoden aaltopahvintekijää. Aaltopahvinvalmistajien välille ei ole kehittynyt maaotteluperinteitä. Aaltopahviuskollisuus harvemmin periytyy isältä pojalle. Aaltopahvinvalmistajan edesottamuksia ei seurata somessa, eikä niille ole pyhitetty lehdistä omia sivuja. Aaltopahvinvalmistajille ei soiteta kansallishymnejä, eikä uusia markkinoita voittavia myyntitiimejä oteta vastaan hävittäjien kera.
    (lue lisää...)
  • 25.09.2018 Amerikkalainen investointipankki Lehman Brothers kaatui syyskuussa 2008. Talousrytinä paisui ja tuntui koko maailmassa. Onko finassikriisistä opittu jotakin ja voiko se toistua?
    (lue lisää...)
  • 23.09.2018 Paranoidia optimismia vai kognitiivista inhorealismia?
    Nokian hallituksen puheenjohtajalta Risto Siilasmaalta ilmestyy lokakuussa kirja Paranoidi optimismi. Helsingin Sanomien haastattelussa (23.9.18) Siilasmaa kertoo, että kirjassa käsitellään paitsi Nokian puhelimien romahdusta, myös laajemmin johtajana olemisen hyviä ja huonoja hetkiä.
    (lue lisää...)
  • 07.09.2018 EASM2018
    Euroopan johtava urheilujohtamisen konferenssi (The 26th European Sport Management Conference) järjestettiin 4.-7.9.18 Malmössa. Konferenssissa oli liki 500 osallistuja yli 40 eri maasta.
    (lue lisää...)
  • 03.09.2018 Mitä silmä ei näe, sitä ei usein myöskään mieli voi käsittää
    Ihminen on ajattelunsa vanki. Näemme, mitä näemme, emme välttämättä sitä, mitä on. Psykologiassa ilmiötä kutsutaan kognitiiviseksi vinoumaksi.
    (lue lisää...)
  • 25.08.2018 Kesyillä, sotkuisilla ja pirullisilla ongelmilla on oma logiikkansa
    Mikko Mallikkaan isällä oli tapana sanoa, että kaikella on aikansa ja paikkansa. Sama pätee tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa.
    (lue lisää...)
  • 02.08.2018 Asiat voivat olla huonosti, mutta silti parempaan päin
    Nostalgia eli menneen ikävöinti ja kaihomainen muistelu on inhimillistä. Tuskin lienee ihmistä, joka ei olisi joskus muistellut menneitä ja ajatellut asioiden olleen aiemmin jollakin mittarilla arvioituna paremmin. Nostalgiassa ei ole mitään pahaa, kunhan tiedostaa, että oma muisti on valikoiva. Muistamme menneisyydestämme monia yksittäisiä kokemuksia, mutta meillä on usein vaikeuksia asettaa niitä laajempaan asiayhteyteen.
    (lue lisää...)
  • 29.07.2018 Demokratia voi hyvin, mutta varuillaan kannattaa olla
    Winston Churchill oli luultavasti oikeassa todetessaan, että ”demokratia on huonoin hallintotapa, ellei mukaan lasketa kaikkia muita hallintotapoja, joita aika ajoin on kokeiltu”. Demokratian yksi vahvuus on julkisten päätöksentekijöiden tilintekovastuussa. Jos päätökset eivät miellytä, kansalla on mahdollisuus vaihtaa johtajiaan.
    (lue lisää...)
  • 09.07.2018 #mmfutis Twitterissä
    Jalkapallon MM-kisat ovat keränneet televisioiden ja muiden medioiden äärelle ihmisiä kuin muurahaisia. Lopulliset katsojaluvut saadaan selville kisojen jälkeen, mutta oletettavaa on, että tv-katsojia tullee olemaan noin 3 miljardia (Brasilian kisoissa tv-katsojia oli 3,2 miljardia, joista miljardi seurasi finaaliottelua).
    (lue lisää...)
  • 30.06.2018 Tuupataan pois
    ’Nudge’ on englantia ja tarkoittaa muun muassa tönäisemistä, työntämistä ja suostuttelua. Tönäiseminen on rumaa, mutta verbiä käytetään usein positiivisessa mielessä kuvaamaan toimintaa, jossa tuuppaamisella saadaan aikaiseksi toivottua kehitystä.
    (lue lisää...)
  • 10.06.2018 Päin peetä
    Kaikki liiketaloudellisen koulutuksen hankkineet merkantista kauppatieteiden tohtoriin tuntevat markkinoinnin 4P-mallin. Sen mukaan tavarat menevät kaupaksi tai jäävät hyllylle sen perusteella, miten yritys onnistuu hinnan asettamisessa (price), myynninedistämisessä (promotion), tuotteen laadussa (product) ja jakelussa (place). Philip Kotlerin 1980-luvulla laatimaa mallia on sittemmin laajennettu neljällä peellä (people, process, physical environment & performance). Tämä koettiin tarpeelliseksi, koska yhä suurempi osa arvonmuodotuksesta syntyi palveluista.
    (lue lisää...)
  • 01.06.2018 GDPR astui voimaan - so what?
    GDPR on ollut voimassa viikon. Taivas ei pudonnut niskaamme, emmekä myöskään hukkuneet vedenpaisumukseen. Los Angeles Times ja muutama muu amerikkalainen media on tätä kirjoitettaessa evännyt pääsyn sivuilleen. Kaupallisilla alustoilla bloggaavat ja vloggaavat ovat menettäneet seuraajiaan, koska käyttäjät eivät ole hyväksyneet palveluntarjoajien ehtoja. Todennäköisesti kyse on tilapäisestä ja ohimenevästä ilmiöstä.
    (lue lisää...)
  • 29.05.2018 Suomen Pankin mukaan suomalaisten kotitalouksien velka on kasvanut ennätyksellisen suureksi. Mitä ajatuksia tämä herättää?
    Velka on lähtökohtaisesti hieno innovaatio. Kun velalla on hankittu perheelle asunto, kysymys on elämänlaadusta, minkä lisäksi velan lyhentäminen on säästämistä.
    (lue lisää...)
  • 24.05.2018 Enabling Co-creation through Twitter. A Guidebook for Research Project Communication
    Co-creative communication refers to the practices used by a project to collaborate with its stakeholders and can be considered as an invitation to build knowledge that matters and create shared understanding. Social media, Twitter in particular, can be effectively used for this purpose.
    (lue lisää...)
  • 20.05.2018 Pelaaminen ei katso ikää
    Hankala sukupolvi / kun sille sanoo kampaisit edes tukkasi niin se vastaa / voin mä sen kammatakin (Pentti Saaritsa)
    (lue lisää...)
  • 05.05.2018 Miljardi norsua
    Loimaan Prismassa helmikuussa 2018 pelattu Eurojackpot-voitto lunastettiin vappuviikolla. ”Piti saada riittävästi aikaa jäsentää ajatuksia tästä asiasta”, yksi voittajista perusteli kolmen kuukauden viivettä Veikkaukselle. 90 miljoonaa euroa on paljon rahaa, joten hämmennys on ymmärrettävää. En kuulu voittajaporukkaan, ja siksi olen hämmästellyt muita asioita. Viime aikoina erityisesti muoviongelmaa, jonka mittasuhteita on hankalampi käsittää kuin 90 miljoonaa euroa.
    (lue lisää...)
  • 30.04.2018 The Winner Takes It All
    "Ring, Ring", "Mamma Mia", "Money, Money, Money", "Gimme! Gimme! Gimme!", "S.O.S" ja lukuisat muut hitit tekivät ABBAsta pop-maailman ikonin, joka myy yhä. ABBA tunnetaan perfektionismistaan - asiat tehdään tosissaan, eikä sinnepäin. Yhtenä esimerkkinä ABBAn manageri Stig Anderson, joka teetti härskisti Waterloo-sinkkuja ison pinon ennen vuoden 1974 Euroviisuja. Kun voitto oli selvä, Anderson toimitti sinkut soitettavaksi eurooppalaisille radioasemille. Vastoin sääntöjä, mutta tehokasta aikana, jolloin Spotifystä ei ollut tietoakaan.
    (lue lisää...)
  • 27.04.2018 Koukussa teknologiaan
    Ei tarvitse olla teini kokeakseen, että teknologia koukuttaa. Teknologian käyttötavoissa on suuria yksilökohtaisia eroja, mutta oireellista on, että American Psychological Associationin (2017) mukaan 65 prosenttia amerikkalaisista arvioi, että ajoittainen paastoaminen digitaalisten palvelujen käytössä vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen.
    (lue lisää...)
  • 24.04.2018 Varsinais-Suomessa on nyt pulaa rakentajista. Miten tällaisen suhdanneherkän alan työvoimapulaan pitäisi vastata?
    Rakennusalan työttömyyskassan mukaan rakennusalan ammattilaisia oli maaliskuussa 2018 työttömänä hieman yli 8300 ihmistä.
    (lue lisää...)
  • 10.04.2018 Lyhyet jäljet, mutta pitkä häntä
    Sanonnan mukaan valheella on lyhyet jäljet. Voi olla, mutta sosiaalisessa mediassa valheella on pitkä häntä. Totta vai myytti?
    (lue lisää...)
  • 02.04.2018 r > g on helpompi ymmärtää kuin E = mc2
    Taloudellisella vauraudella on tapana kasautua. Kansalaisjärjestö Oxfam arvioi reilu vuosi sitten, että maailman kahdeksan rikkaimman miehen omaisuus on yhtä suuri kuin maailman köyhimmän 50 prosentin (HS, 16.1.2017).
    (lue lisää...)
  • 20.03.2018 Pölyttäjiä ja puhdistajia
    Tutkijat lainaavat melko surutta teorioita ja käsitteitä yli tieteenalarajojen. Erityisen suosittua viimeisen parin-kolmen vuosikymmenen aikana on ollut luonnontieteiden parissa kehitettyjen ajatusten uusiokäyttö.
    (lue lisää...)
  • 19.03.2018 Yhdysvallat asettaa tuontitullit teräkselle ja alumiinille. Viriääkö tästä kauppasota USA–EU?
    Negatiivinen kauppatase on Trumpin maailmassa sairaus ja tulli lääke sen parantamiseen.
    (lue lisää...)
  • 18.03.2018 Kehitys kehittyy, mutta schismogenesis pysyy
    Konsulteilla on tapana muistuttaa, että mikään ei pelasta menestyvää yritystä. Kansantaloustieteilijät puhuvat luovasta tuhosta (Joseph Schumpeter, 1883–1952), joka lahtaa elinkelvottomia yrityksiä ja siirtää resursseja huonosta paremmin tuottavaan bisnekseen. Yrityksiä tuhoutuu monista eri syistä, joissakin mättää johtaminen, toiset ajautuvat asiakkaidensa yllättämiksi.
    (lue lisää...)
  • 12.03.2018 Järki vie ja tunne vikisee B2B-päätöksenteossa?
    Kuluttajabisneksessä pärjäävät yritykset, jotka puhuttelevat asiakkaidensa tunteita, kun taas B2B-maailmassa menestyvät yritykset, jotka osaavat tarjota asiakkailleen järkeen vetovia myyntiargumentteja. Kuluttaja ostaa punaisen auton, koska pitää väristä. Yrityksen logistiikkapäällikkö päätyy autoon, jonka arvioi hiilidioksidi- ja typpipäästöjen, käyttö- ja huoltokustannusten sekä jälleenmyyntiarvon perusteella parhaimmaksi vaihtoehdoksi.
    (lue lisää...)
  • 01.03.2018 Voittava strategia ei synny dataa murskaamalla
    Tekoäly ohjaa robotteja teollisuudessa ja palvelualoilla. Tekoäly suoriutuu hämmästyttävän hyvin tehtävistä, joiden on aiemmin arvioitu sopivan vain ihmisille. Toisaalta taas monissa yksinkertaisissa tehtävissä tekoäly häviää esikoululaiselle.
    (lue lisää...)
  • 27.02.2018 Elinkeinoelämä haluaa työpaikoille lisää paikallista sopimista. Kannatatko ajatusta?
    Suomi on sopimusyhteiskunta, jossa on totuttu ratkaisemaan asioita pragmaattisesti.
    (lue lisää...)
  • 07.02.2018 Urheilusponsoroinnin aktiivimalli
    Kööpenhaminassa 7.2.18 järjestetyssä SPOT:ON Activation -konferenssissa tarkasteltiin urheilusponsorointia aktivoinnin näkökulmasta. Aktivointi on toimintaa, jossa sponsori kertoo eri kanavia hyödyntäen tekevänsä sponsoriyhteistyötä kumppaneidensa kanssa. Konferenssissa ei oltu niinkään kiinnostuneita näkyvyydestä, jota urheilu tarjoaa brändeille vaan yhteistyöstä, jossa urheilutoimijat yhdessä brändien kanssa luovat ihmisiä puhuttelevia kokemuksia ja mieleen jääviä tarinoita. Satakunta osallistujaa houkutelleen konferenssin tarjottimella oli esimerkkejä sponsorointimaailman huipulta: Zlatania ei lavalla nähty, mutta sen sijaan kuultiin, miten Volvo kertoo omaa tarinaansa Zlatanin avulla.
    (lue lisää...)
  • 04.02.2018 Mitä mieltä aktiivimallista?
    Reaalimaailma on monimutkaisempi kuin fiksuinkaan malli. Jotakin on kuitenkin tehtävä.
    (lue lisää...)
  • 20.01.2018 Parempi toistaan?
    Vuoden urheilija on Urheilutoimittajain liiton myöntämä kunniamaininta. Iivo Niskanen oli järjestyksessään 70. urheilija, jolle tämä kunnia suotiin. Leijonanosa kunnianmaininnan saaneista ovat olleet yksilölajien edustajia, useimmiten hiihtäjiä, mäkihyppääjiä, kestävyysjuoksijoita tai keihäänheittäjiä.
    (lue lisää...)
  • 01.01.2018 Data puhuu, mutta kuulemmeko?
    Suomi on kaunis ja ilmaisuvoimainen kieli, mutta aivan kaikkeen ei sekään taivu. Esimerkiksi tietojohtamisen ja tietämyksenhallinnan parissa (knowledge management) askartelevat saavat harmaita hiuksia datan, informaation ja tiedon merkityksiin liittyvästä monitulkintaisuudessa. Informaation ja tiedon käsitteitä käytetään valitettavan usein toistensa synonyymeinä. Kokonaiskuvaa hämmentää lisäksi vertauskuvallinen puhe datasta uutena öljynä.
    (lue lisää...)
  • 17.12.2017 Onko yritys 'kone' vai 'elävä systeemi'?
    Brittiläinen taloustieteilijä ja Nobel-palkittu Ronald Coase (1910–2013) tunnetaan erityisesti artikkelistaan The Nature of the Firm (1937), jossa Coase tarjoaa uskottavan selityksen yritysten olemassaololle. Coasen argumentti voidaan jakaa kahteen toisiinsa liittyvään oivallukseen: 1) vaikka itsensä työllistävien (self-employed) ammattilaisten keskinäisiin sopimuksiin perustuvat markkinat olisivatkin hintamekanismin kautta tehokkaita kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisessa, 2) kysymys ei ole optimaalisesta ratkaisusta, sillä yhteensovittamiseen liittyy monia transaktiokustannuksia, jotka synnyttävät pirstoutuneiden markkinaosapuolten välille kitkaa ja nostavat tarpeettomasti tuotteiden ja palvelujen hintaa. Yritys (firm) oli Coaselle looginen ratkaisu, jonka avulla valtaosa näistä transaktiokustannuksista voidaan eliminoida.
    (lue lisää...)
  • 07.12.2017 Arvostustaloutta etsimässä
    Sanakirjan mukaan arvostus tarkoittaa arvonantoa, kunnioitusta ja ihailua. 100-vuotiaan Suomen itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla presidentinlinnassa nähtiin paljon ihmisiä, joita kohtaan koemme kunnioitusta. Arvostamme esimerkiksi sotiemme veteraaneja, koska tiedämme heidän tehneen uhrauksia, joiden hedelmistä me jälkipolvet saamme nauttia. Rintamalla olleet suomalaiset taistelivat, koska he halusivat puolustaa maataan. Jälkipolvien arvotus on seurausta toiminnasta – ei toimintaa ohjaava päämäärä.
    (lue lisää...)
  • 01.12.2017 Kaikki lähtee hyvästä ideasta, mutta se ei yksinään riitä
    Idea tarkoittaa ajatusta, oivallusta tai päähänpistoa. Joskus ideoista syntyy keksintö eli uusi laite tai menetelmä. Keksinnön voi patentoida, jos se täyttää patenttilain 1 §:ssä esitetyt vaatimukset (esim. taiteellista luomusta tai tieteellistä teoriaa ei voi patentoida). Vain pienestä osasta patentoituja keksintöjä syntyy innovaatioita eli käyttöönotettuja ja hyödyllisiä uusia tuotteita, palveluja tai prosesseja.
    (lue lisää...)
  • 24.11.2017 Ole hyvä kiky, älä huono
    Ihmisen mieli on joustava, sillä se kykenee vaistonvaraisesti luokittelemaan eteen tulevat asiat, ilmiöt ja tapahtumat niiden houkuttelevuuden mukaan joko haluttavaksi (desirable) tai epämieluiseksi (undesirable) (Kurt Lewin, 1890–1947). Jos asia tuntuu epämiellyttävältä, sitä ei välttämättä saa käännettyä haluttavaksi tietoa lisäämällä. Sama pätee toisinpäin: asian haluamisen sivutuotteena syntyy filtteri, joka suodattaa tehokkaasti haluttavan asian kannalta kiusalliset (tosi)asiat.
    (lue lisää...)
  • 21.11.2017 Pitäisikö EU-maiden kriminalisoida veroparatiisien käyttö rahaliikenteessä?
    Veroparatiisien käyttö on eräänlaista dopingia, jossa toiset yritykset ja yksityishenkilöt pelaavat omin säännöin.
    (lue lisää...)
  • 20.11.2017 Lisätty todellisuus on todellisuutta
    Ronald Coase (1910-2013) tunnetaan teoriastaan, joka selittää yritysten olemassaoloa. Herbert Simon sai Nobelinsa muun muassa siksi, että hän osoitti, miten ihmisten päätöksenteko on korkeintaan rajoitetun rationaalista. Peter Druckerin (1909-2005) mukaan yrityksen perimmäinen tarkoitus on luoda arvoa asiakkaalle. Alfred Chander (1918-2007) peräänkuulutti strategian merkitystä. Everett Rogers (1931-2004) puolestaan tiesi, miten innovaatiot leviävät. Kaikki viisi miestä ovat (liike)taloustieteellisen tutkimuksen suuria nimiä, joiden kädenjälki näkyy edelleen, vaikka heidän merkittävimpien teosten ensijulkaisuista onkin kulunut jo kymmeniä vuosia.
    (lue lisää...)
  • 17.11.2017 Uraani halkeaa
    Innovointi on usein hauskaa ja palkitsevaa, mutta muuttuu joissakin tapauksissa vastakohdakseen.
    (lue lisää...)
  • 10.11.2017 Tusina vinkkiä innovointiin
    Lyhyen määritelmän mukaan innovaatio on käyttöönotettu ja hyödyllinen uusi tuote, palvelu tai prosessi. Käyttöönotto erottaa innovaation ideasta ja hyödyllisyys kytkee innovaation ongelman ratkaisuun ja/tai tarpeen tyydyttämiseen. Innovointia pidetään syystäkin yrityksille (ja yhä useammin myös julkisille organisaatioille) yhtä välttämättömänä kuin hengittäminen on meille ihmisille.
    (lue lisää...)
  • 01.11.2017 Ei tullut takkia, eikä edes kintaita
    Monet muistavat sadun, joka kertoo hiirestä, joka lupasi räätälöivänsä kissalle takin viikossa. Viikko kului, mutta hiiri joutui toteamaan kissalle, että ei taida takkia tulla, mutta lupasi kuitenkin housut. Pitkin hampain kissa hyväksyi uuden suunnitelman. Sekään ei pitänyt, sillä housujen tekokaan ei hiireltä onnistunut. Hiiri kuitenkin arveli, että jos kissa antaisi vielä uuden mahdollisuuden, saisi se liivit. Myös liivienteko osoittautui liian vaikeaksi, mutta hyvitykseksi hiiri lupasi kintaat. Yli kuukausi oli kulunut alkuperäisestä tilauksesta, kun kissalle valkeni, että jäisi ilman kintaitakin, sillä hiireltä oli loppunut kangas kesken. Sadun opetuksena pidetään tavanomaisesti sitä, että lupauksiin kannattaa suhtautua varauksella. Tämä on hyvä opetus myös innovaatioiden parissa työskenteleville, sillä innovoinnissa, jos jossain, käy välillä niin, että hyvät aikomukset eivät toteudukaan – tai jos toteutuvatkin, niiden mukana tulee myös jotakin ennakoimatonta.
    (lue lisää...)
  • 28.10.2017 Yhdessä itkien ja ostaen
    Tuskaa on päivä, tuskaa on yö. Ruostuneet tunteet sielua syö. Kumpaanko sattuu, kun kumpikin lyö? Meistäkö toinen potin korjaa? Kumpiko ensin kääntäisi pään? Kumpikin pelkää vain itseään. Toistansa pyrkii käännyttämään. Kuin isäntä orjaa. (Juice Leskinen, Yhdessä itkien.)
    (lue lisää...)
  • 24.10.2017 Eri ennustelaitosten arvioiden mukaan Suomen BKT:n kasvaa kuluvana vuonna kolmisen prosenttia. Työttömyysaste on tänä vuonna kuitenkin pienentynyt vain vähän. Miksi näin?
    Yhtenä syynä on se, että yritykset eivät irtisanoneet ihmisiä vuoden 2008 talouskriisin yhteydessä samassa tahdissa kuin 90-luvun alkupuolen lamassa.
    (lue lisää...)
  • 22.10.2017 Digitaalista empatiaa etsimässä
    Empatia on myötäelämisen taitoa. Empaattinen ihminen ei tyrkytä omia mielipiteitä vaan tarjoaa ennemmin olkapäätä. Empaattinen ihminen koetaan useimmissa tapauksissa epäempaattista miellyttävämmäksi, koska empaattinen ihminen osaa katsoa asioita toisen näkökulmasta.
    (lue lisää...)
  • 12.10.2017 Kompleksisuusajattelun lyhyt oppimäärä, osa 6
    Organisaatioiden ja tiimien itseohjautuvuutta pidetään hyvänä keinona varmistaa niiden toiminnan joustavuus. Ajatus perustuu melko yksikertaiseen ajatukseen: toimintaympäristöt muuttuvat nopeasti ja muutoksessa selviytyminen edellyttää reagointikykyä.
    (lue lisää...)
  • 08.10.2017 "Urheilubisnes - nyt ja huomenna" -seminaari pähkinänkuoressa
    "Urheilubisnes - nyt ja huomenna"-seminaari kokosi Turun ammattikorkeakouluun pe 6.10.17 parisensataa urheilun ja liiketoiminnan yhteistyöstä kiinnostunutta kuulijaa.
    (lue lisää...)
  • 06.10.2017 Urheilija on alihyödynnetty media. Mitä mahdollisuuksia some tarjoaa urheilijoille ja seuroille?
    Urheilu on suosituimpia puheenaiheita sosiaalisessa mediassa. Urheilutoimijat miettivät kuumeisesti, miten some istuu niiden toimintaan. Kaikkiin tilanteisiin sopivien ohjeiden laatiminen on vaikeaa, sillä hyvän ja huonon viestinnän määritelmä on aina tilannekohtainen. Se, mikä toimii yhdessä ympäristössä ja yhtenä aikana, ei välttämättä toimi toisaalla. Jotakin kuitenkin voidaan sanoa. Ohessa on urheiluympäristöön räätälöity 10 kohdan some-viestijän huoneentaulu.
    (lue lisää...)
  • 03.10.2017 Kompleksisuusajattelun lyhyt oppimäärä, osa 5
    Kompleksisuus ilmenee asioiden ja ilmiöiden monimutkaisuutena. Kaikki monimutkaisuus ei kuitenkaan ole luonteeltaan kompleksista, eikä kaikki yksinkertainen simppeliä. Pintatasoltaan yksinkertainen asia voi osoittautua syvärakenteeltaan kompleksiseksi ja päinvastoin.
    (lue lisää...)
  • 19.09.2017 Onko Nordean pääkonttorin tulo Suomeen liian suuri riski? Ja jos on, niin miksi?
    Pankit ovat keskeisiä instituutioita, joiden vaikeudet heijastuvat laajalle.
    (lue lisää...)
  • 17.09.2017 Kompleksisuusajattelun lyhyt oppimäärä, osa 4
    Arjessa tasapainolla tarkoitetaan useimmiten myönteistä ja tavoittelemisen arvoista asiaintilaa. Tämä on ymmärrettävää, sillä tiedämmehän esimerkiksi, että sopiva tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on parempi vaihtoehto kuin työhulluus tai täydellinen toimettomuus. Parisuhteessa pitää olla aikaa itselle ja toiselle. Liiallinen ruutuaika on lapselle pahasta, joten vastapainoksi tarvitaan leikkimistä, lukemista ja liikkumista.
    (lue lisää...)
  • 07.09.2017 EASM2017 pähkinänkuoressa
    Sveitsin pääkaupungissa Bernissä järjestettiin syyskuun 2017 alkupuolella EASM:n (European Association for Sport Management) 25. konferenssi. Konferenssi houkutteli aurinkoiseen Berniin noin 500 urheilujohtamisesta kiinnostunutta ihmistä Taiwanista Turkuun ja Kölnistä Kanadaan. Viikon aikana Bernissä oli tarjolla kaikkiaan noin 200 esitystä.
    (lue lisää...)
  • 31.08.2017 Näin Susijengi ulvoo Twitterissä
    Urheilu on suosituimpia sisältöjä monissa some-palveluissa. Luvut ovat huimia. Esimerkiksi Facebookin vuonna 2016 perustama Sports Stadium -konsepti kokoaa yhteen yli 650 000 000 urheilusta kiinnostunutta käyttäjää. Mutta miten #Susijengi ulvoo Twitterissä?
    (lue lisää...)
  • 30.08.2017 Affekti, fiilis & emootio
    Kaikille tuttuja tunnetiloja, mutta mitä eroa niillä on? Onko kysymys akateemisesta hiustenhalkomisesta vai tarpeellisesta jaottelusta, jota ilman on vaikea sanoa mitään spesifiä meidän ihmisten käyttäytymisestä? Kallistun jälkimmäiselle kannalle. Syy alla.
    (lue lisää...)
  • 29.08.2017 Yritystuista luopumisesta on puhuttu usein. Mitä haittaa tai hyötyä yritystuista on?
    Tuen hyödyllisyyden arvioinnissa kannattaa huomioida ainakin näkökulma, tavoite, toimiala ja aikajänne.
    (lue lisää...)
  • 19.08.2017 Sinapinsiemeniä ja hillotolppia
    Analogia tarkoittaa yhdenmukaisuutta ja samankaltaisuutta. Analogia juontuu kreikan sanasta ’analogos’, järjenmukainen, yhtäpitävä. Analogiasta on kysymys esimerkiksi silloin, kun kunnallisen päätöksenteon valmistelu rinnastetaan asioiden ja ideoiden myymiseksi. Analogiaa ei ole tarkoitettu otettavaksi kirjaimellisesti, ennemminkin sen tavoitteena on havainnollistaa kahden tai useamman asian yhteisiä piirteitä.
    (lue lisää...)
  • 04.08.2017 Kun epävarmuus tekee hyvää
    Epävarmuus on monissa arjen tilanteissa kiusallista. Olipa kysymys opiskelupaikasta, vuokrakämpän löytämisestä tai vaikkapa mustikkasadosta, monet meistä haluavat kuulla ennemmin vaikka huonot uutiset kuin roikkuvan löysässä hirressä.
    (lue lisää...)
  • 24.07.2017 Make ad great again?
    Andrew Essex on palkittu mainostoimistomies, joka on toiminut muun muassa Googlelle, Pizza Hutille, Chaselle, The New York Timesille, CNCB:lle ja Under Armourille mainontaa tuottaneen Droga5:n toimitusjohtajana. Nykyisin mies vetää New Yorkissa majaansa pitävää Tribeca Enterprises-viestintäyhtiötä.
    (lue lisää...)
  • 20.07.2017 Alustatalous sitä, alustatalous tätä
    Facebook, Amazon, YouTube, Airbnb, Rakuten, Alibaba ja Uber ovat esimerkkejä yrityksistä, jotka rakentavat bisneksiään alustojen (platform) ympärille. Alustabisneksen yritykset muuttavat markkinoinnin, myymisen ja ostamisen tapoja. Ne saattavat yhteen markkinatoimijoita tavalla, joka synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia kiihtyvällä tahdilla.
    (lue lisää...)
  • 11.07.2017 Tietotekniikan tuottavuusparadoksi - ongelma todellisuudessa vai valuvika mittarissa?
    Paradoksi juontuu kreikan kielen sanasta ’paradokson’, joka tarkoittaa näennäisesti järjenvastaista väitettä. Ilmiö on paradoksaalinen, kun se näyttää näyttää olevan samanaikaisesti sekä tosi että epätosi. Websterin lyhentämätön ensyklopedia määrittelee paradoksaalisen seuraavasti: "a statement or proposition seemingly self-contradictory or absurd but in reality expressing a possible truth".
    (lue lisää...)
  • 05.07.2017 Kompleksisuusajattelun lyhyt oppimäärä, osa 3
    Epälineaarisuus (nonlinearity) on kompleksisuusajattelun keskeisiä lähtökohtia. Sillä tarkoitetaan alkuarvoherkkyyttä, jossa pienet asiat kertaantuvat tavalla, joka synnyttää yllättävän lopputuloksen. Epälineaarisuutta voidaan havainnollistaa monin tavoin, mutta yksi kätevimmistä tavoista on verrata sitä vastakohtaansa eli lineaarisuuteen.
    (lue lisää...)
  • 10.06.2017 Asianajaja, ilveilijä, informaatikko, riidanhaastaja vai sillanrakentaja?
    Sosiaalisessa mediassa tykätään ja vihataan, provosoidaan ja provosoidutaan, iloitaan ja surraan, kannustetaan ja kadehditaan. Ylilyöntejä tapahtuu kuten elämässä muutoinkin.
    (lue lisää...)
  • 01.06.2017 Sukupuolittunutta brändäystä?
    Brändäyksellä voidaan liittää arvoa sinne, missä sitä ei aiemmin ole ollut (copyright: Ville-Pekka Sorsa).
    (lue lisää...)
  • 23.05.2017 Miten käy asuntomarkkinoilla lähivuosina? Nousevatko asuntojen hinnat pilviin myös Varsinais-Suomessa?
    Paljon riippuu siitä, millaiseksi orastava kasvu kehkeytyy.
    (lue lisää...)
  • 22.05.2017 Kompleksisuusajattelun lyhyt oppimäärä, osa 2
    Itseorganisoitumista (self-organization) ja ilmaantumista (emergence) pidetään systeemien, kuten organisaatioiden kompleksisuutta käsittelevien teorioiden ankkurikäsitteinä.
    (lue lisää...)
  • 02.05.2017 Digitalisaation viisi myyttiä
    Myytti voidaan etymologisesti johtaa kreikan sanasta 'mythos'. Sillä tarkoitettiin alun perin mm. 'puhetta' ja 'kertomusta'. Arkikielessä myytti mielletään nykyään harhakäsityksen ja tarunomaisen asian synonyymiksi. Kun jotakin asiaa luonnehditaan myytiksi, halutaan sanoa, että se on epäuskottava ja vailla järjellisiä perusteita. Neutraali käsite on muuttunut arvolatautuneeksi tuomioksi.
    (lue lisää...)
  • 27.04.2017 Urheiluekosysteemistä lisää virtaa Turun seudulle?
    Turun seutu on nykyisin positiivisen rakennemuutoksen alue. Aiemmin pääkaupunkiseudun ja Tampereen varjoon jäänyt alue on dynaamisempi kuin miesmuistiin. Meyerin telakka, Rolls-Roycen tutkimuskeskus ja Uudenkaupungin autoihme ovat kaikkien tuntemia esimerkkejä, jotka kertovat seudun vetovoimasta. Isot investoinnit tietävät yhteistyömahdollisuuksia myös pk-yrityksille ja korkeakouluille.
    (lue lisää...)
  • 21.04.2017 #UJT2017 pähkinänkuoressa
    Järjestyksessään kolmas Urheilujohtamisen tulevaisuus -foorumi järjestettiin Pieksämäen Poleeni-talossa 20.4.2017.
    (lue lisää...)
  • 11.04.2017 Kompleksisuusajattelun lyhyt oppimäärä, osa 1
    Oletko aina halunnut tietää, mitä kompleksisuusajattelulla tarkoitetaan, muttet ole koskaan arvannut kysyä?
    (lue lisää...)
  • 31.03.2017 Totuus vai tehtävä?
    Ei ole uutinen, että politiikassa totuus joskus joustaa, kun tehtävä sitä edellyttää. Totuuden venyttäminen kuulostaa pahalta, ja sitä se usein onkin. Totuus on hyvä tavoite, mutta kovin usein mahdoton toteutettavaksi. Kaikki tiedämme, että monet asiat ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä ei voi määritellä joko todeksi tai epätodeksi. Arvotamme asioita erilaisin perustein ja siksi päädymme erilaisiin totuuksiin.
    (lue lisää...)
  • 23.03.2017 Tunnedata - totta vai tarua?
    Viiden TEKESin rahoittaman tutkimushankkeen yhteisseminaari "Tunnedata - totta vai tarua?" Teatteri Forumissa 23.3.2017.
    (lue lisää...)
  • 14.03.2017 Some muokkaa urheilubrändin ja fanien välistä suhdetta
    Maailmanluokan urheilubrändit kiinnostavat sosiaalisessa mediassa. Yksilösarjan kolme ensimmäistä sijaa menevät jalkapalloilijoille: Cristiano Ronaldolla on 255 miljoonaa seuraajaa, Lionel Messillä ja Neymarilla hieman rapiat 150 miljoonaa.
    (lue lisää...)
  • 06.03.2017 Ei ole yhdentekevää miten valtiolaivaa johdetaan
    "Sillä joku haluaa, että johtajaksi maa saisi vielä tuon virkeän oriin. Ulkoministeri on meillä aivan verraton, katsoo yhtaikaa itään ja länteen. Mutta toipuuko maa, jos se pressaksi saa runonlausujan äänijänteen?" (Juice Leskinen, Mikä hätänä? 1986.)
    (lue lisää...)
  • 02.03.2017 Henkilöbrändit puhuttavat
    Sosiaalinen media on tehnyt organisaatioista läpinäkyvämpiä ja seuraukset ovat sen mukaisia. Kun asiat sujuvat, omilla kasvoillaan somettavat työntekijät ovat organisaatioille hyviä lähettiläitä. Kun jokin menee pieleen, avoimuuden nimiin vannovat työntekijät muuttuvat organisaation kannalta helposti maineriskiksi.
    (lue lisää...)
  • 19.02.2017 Inho yhdistää ja erottaa
    Donald Trumpin valinta presidentiksi, brittien brexit-äänestys ja äärioikeiston nousu Euroopassa ovat kaikki esimerkkejä liikkeistä, jotka ammentavat voimansa negatiivisista tunteista
    (lue lisää...)
  • 12.02.2017 Vikasietoinen yritys
    Websterin lyhentämätön sanakirja määrittelee resilienssin (resilience) seuraavasti: i) the power or ability to return to the original form, position, etc., after being bent, compressed, or stretched; elasticity, ii) ability to recover readily from illness, depression, adversity, or the like; buoyancy.
    (lue lisää...)
  • 03.02.2017 Idea tärkeä - toteutus tärkeämpi
    Hyvät ideat ovat välttämättömiä innovoinnissa, mutta vasta niiden toteutus erottaa jyvät akanoista. Ideointi voi olla vaikeaa, mutta ei mitään verrattuna ideoiden toimeenpanoon.
    (lue lisää...)
  • 15.01.2017 Urheilija on media
    Some on tullut jäädäkseen urheiluun. Cristiano Ronaldo on 255 miljoonalla silmäparilla sosiaalisen median seuratuin ihminen.
    (lue lisää...)
  • 11.01.2017 Digitalisaatio - hygieniatekijä vai kilpailuetu?
    (lue lisää...)
  • 07.01.2017 Tulevaisuus tulee - oletko valmis?
    We wanted flying cars, instead we got 140 characters (PayPalin perustaja Peter Thiel).
    (lue lisää...)
  • 27.12.2016 Humpuukia vai hyvä tarina?
    Joulu on hyvää aikaa pysähtyä pohtimaan tuotteiden ja palvelujen tarpeellisuutta.
    (lue lisää...)
  • 14.12.2016 Pyykkipäivä
    YLElle ollaan vihaisia. Ei ole ensimmäinen kerta.
    (lue lisää...)
  • 08.12.2016 Paavin johdolla maailman vaikeimpien haasteiden kimppuun
    Nobelisti Joseph Stiglitz on osuvasti todennut, että poliittinen globalisaatio ei ole pysynyt taloudellisen globalisaation mukana. Seurauksena on ollut eristäytymistä, nationalismia ja kansainvälisten poliittisten rakenteiden vähittäistä murentumista.
    (lue lisää...)
  • 20.11.2016 Koomassa Berliinistä Potsdamiin
    ”Kukaan ei maksa siitä hyvästä, että pääsisi junalla tunnissa Berliinistä Potsdamiin kun saman matkan voi taivaltaa hevosella päivässä ilmaiseksi”, parahti Saksan keisari William 1 vuonna 1864.
    (lue lisää...)
  • 15.11.2016 Maailmassa on virhe, joka tuottaa (onnekkaita) sattumia
    Innovaatiotutkijat puhuvat mielellään serendipiteetistä. Serendipiteetille ei ole luontevaa suomennosta, mutta käsitteen sisältöä voidaan kuvata sanaparilla ’onnekas sattuma’. Kysymys ei ole vahingoista, sillä onnekkaat sattumat ovat aina sitkeän työn ulosta. Sattuma suosii vain valmistautunutta!
    (lue lisää...)
  • 03.11.2016 Hyvä, paha, digitalisaatio
    Amerikkalaiset konservatiivit tapaavat sanoa, etteivät aseet vaan (pahat) ihmiset tappavat. Ehkä sama pätee digitalisaatioon.
    (lue lisää...)
  • 30.10.2016 Organisaatioilla on perverssi suhde tietoon
    Otsikon ajatus ei ole omani vaan johtopäätös Martha D. Feldmanin ja James G. Marchin liki neljänkymmenen vuoden takaisesta artikkelista Information in Organizations as Signal and Symbol (Administrative Science Quarterly 1981, 26:2, 171–186). Big data on muuttanut nykyorganisaatioiden tietokäyttäytymistä, mutta perversiot eivät ole hävinneet. Ehkä kysymys ei ole organisaatioiden valinnasta vaan niiden ominaispiirteestä.
    (lue lisää...)
  • 19.10.2016 Ilman some-strategiaa firman viestintäkone tilttaa
    Keilailu on pallopeli, jossa tavoitteena on palloa rataa pitkin vierittämällä kaataa keiloja. Mitä enemmän yhdellä pallolla kaadat, sen parempi keilaaja olet. Flipperi on vastaavasti peli, jossa yritetään metallikuulia ohjailemalla kerätä pisteitä pelialustalta. Mitä nopeammin reagoit, sitä parempi olet.
    (lue lisää...)
  • 13.10.2016 Kermankuorinta on hyvä vihollinen
    Sote-uudistusta on väännetty vuosikausia. Matkalle on mahtunut monenlaisia käänteitä, mutta julkilausuttuna tavoitteena on alusta pitäen ollut sekä sote-palvelujen tuottavuuden parantaminen että laadukkaiden palvelujen yhdenvertaisuuden varmistaminen.
    (lue lisää...)
  • 28.09.2016 Palvelu on arvon luomista
    Monet muistavat kokoomuslaisen valtiovarainministerin, joka arveli 90-luvun syövereissä, ettemme menesty toistemme paitoja pesemällä. Usko tuotteiden – mieluusti investointituotteiden – vientiin on Suomessa ollut perinteisesti vahvaa. Uskoa on vahvistanut poliittisen kartan vasemmalla laidalla viljelty näkemys, jossa erityisesti matalan tuottavuuden palvelut on maalattu porvarien salajuoneksi, joka merkitsee paluuta piikayhteiskuntaan.
    (lue lisää...)
  • 15.09.2016 Somen hyvät, pahat ja rumat
    Harold Innisiä ja Marshall McLuhania väljästi lainaten sosiaalisessa mediassa on kysymys teknologiasta, joka ei lisää tai vähennä jotain, vaan muuttaa jonkin kokonaan toisenlaiseksi. Sosiaalinen media ei vaikuta vain asioihin, joita ajatellaan vaan myös tapoja, joilla ajatellaan sekä yhteisöjä, joissa ajatuksia syntyy.
    (lue lisää...)
  • 09.09.2016 Onnistu luopumalla ajoissa
    Hyväkään idea ei aina käänny asiakkaiden himoitsemiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Ideasta–markkinoille-prosessi ei ole lineaarinen, eikä sitä voi nuotittaa etukäteen.
    (lue lisää...)
  • 05.09.2016 Yrityksen emotionaalinen kyvykkyys
    Tunneäly (emotional intelligence) on pehmeästä sävystään huolimatta liiketoiminnan kovaa ydintä.
    (lue lisää...)
  • 28.08.2016 Negative emotions + Social media = Brand disloyalty?
    Companies have been facing the dark side of social media. Particularly, the odds of customer complaints and brand insults have increased tremendously. Social media has given a voice to disappointed consumers. They use the voice when they feel negative emotions, for example, due to product failures, service problems or unethi-cal behavior. It seems reasonable to expect that the more ubiquitous social media be-comes, the more it persuades people to share also their negative experiences. How-ever, although social media raises new challenges for companies, it also gives them new opportunities. Social media enables companies to trace disappointed customers, evaluate their impressiveness and communicate with them. The conceptual paper aims to develop a model for the relationship between social media behavior, negative consumer emotions and brand disloyalty. The argument of this paper is that although social media gives consumers more power which is manifested in sharing negative emotions related to the company, the effect this has on brand disloyalty depends on the company’s behavior.
    (lue lisää...)
  • 24.08.2016 Kuka on jääkiekon somen mestari?
    "Jotain uutta, paljon perinteistä, vähän väriä"-raportti avaa näkökulmia jääkiekon SM-liigajoukkueiden some-viestintään. Huomiota kiinnitettiin joukkueiden some-viestinnän määrään, monipuolisuuteen ja luovuuteen. Facebookin, Twitterin ja Instagramin hyödyntämistä analysoitiin neljällä ammattilaisjoukkueen näkökulmasta keskeisellä osa-alueella: sitouttaminen, yhteiskuntavastuu sekä uutiset. Joukkueille jaettiin kokonaisvaikutelman perusteella kiekkoja, eli pisteitä, yhdestä viiteen.
    (lue lisää...)
  • 19.08.2016 Pitäkää marginaalinne!
    ”Taannoin pyysin pankilta asuntolainaani lyhennysvapaata jaksoa. Asiakkuusjohtaja suhtautui myönteisesti, tutki tilanteen ja ilmoitti, että samalla tietysti nousee lainamarginaalini. Olin osannut varautua. Tiesin, että Finanssivalvonta oli lähettänyt asiasta pankeille paimenkirjeen. Kirjeessä kerrottiin, että marginaalia ei saa korjata, jos asiakkaalle oli syntynyt käsitys, että lyhennysvapaita saisi ilman marginaalin muutoksia. Oli syntynyt. Oli oikein mainostettu. Pankin edustaja kertoi, että eipä ole moisesta kirjeestä kuullutkaan. Lupasi etsiä sitä. Soitti seuraavana päivänä ja sanoi kuin lahjaa antaisi: saatte pitää marginaalinne.”
    (lue lisää...)
  • 12.08.2016 Tieto ei ole luulon väärti?
    ”[…] Olen siis ratkaisuni tehnyt ja ilmoitan sen nyt Teille: olen käytettävissä Keskustan ehdokkaaksi vuoden 1994 presidentinvaaleissa. […] Tiedotusvälineet välittivät puheeni kansalaisten tietoon. Ne antoivat tuoreeltaan myös tulkinnan puheestani ja tavasta, jolla sen pidin. Radiossa kerrottiin moneen kertaan, että olin ollut voimakkaasti liikuttunut ja että vetosin puoluevaltuuskunnan jäsenten säälintunteeseen. Toisissa tiedotusvälineissä sanottiin minun pidätelleen kyyneleitä tai suorastaan itkeneen.” Väyrynen oli pahoillaan presidentinkampanjansa lähtölaukauksen saamasta vastaanotosta. Paavon mukaan hänen sanomisiaan vääristeltiin ja ylitulkittiin. Joukkotiedostusvälineet eivät olleet yleisön asialla vaan pelasivat härskiä mediapeliä. (Paavo Väyrynen "On totuuden aika 1", 1993.)
    (lue lisää...)
  • 01.07.2016 Adam Smith 10 minuutissa
    Adam Smith (1723–1790) oli skotlantilainen taloustieteilijä ja moraalifilosofi. Smith jäi historiaan klassisen liberalismin edustajana. Miehen ajatukset eivät olleet uniikkeja, sillä mm. Anders Chydenius oli jo hieman Adamia aiemmin päätellyt, että kauppa ja erityisesti vapaakauppa on se, mikä kannattaa. Smith veti kuitenkin Anttia pidemmän korren erityisesti ajatustensa popularisoijana. Turhaan ei Smithiä kutsuttu taloustieteen Darwiniksi.
    (lue lisää...)
  • 20.06.2016 Jos tiedolla johtaminen on vastaus, mikä onkaan ongelma?
    Tiedolla johtaminen tarkoittaa toiminnasta itsestään syntyvän tiedon (esim. tuotantokustannustieto) ja toimintaan vaikuttavan ulkoisen tiedon (esim. markkinakysyntä) yhdistämistä toimintatilanteessa (esim. resurssien allokointi) tavalla, joka vie organisaatiota haluttuun suuntaan (esim. kannattava kasvu). Tiedolla johtamisen perusidea oli kirkas jo Aristoteleelle (384–322 eaa.), jonka kerrotaan arvelleen, että se, joka tietää, mikä on tarpeellista ja pystyy sen toimittamaan, osaa johtaa niin taloa kuin valtiotakin.
    (lue lisää...)
  • 09.06.2016 Tietämättömyyden suoma optimismi
    ”Kun [DX 200 puhelinkeskus]projektiin vuonna 1970 ryhdyttiin, ei osattu arvata ohjelmistotyön vaikeutta, vaan suunnitteluun vaatimaan työmäärään suhtauduttiin ’tietämättömyyden suomalla optimismilla’. Tuolloin ei myöskään voitu tietää, että pieni puhelinkeskus DX 200 soveltuisi myöhemmin erinomaisesti matkapuhelinverkon keskukseksi. […] DX 200:sta tuli Suomen suurin yksittäinen tuotekehityshanke, jonka tutkimus- ja tuotekehityskustannukset olivat vuosien 1970–2006 aikana kaikkiaan yli 3,5 miljardia euroa.” (ote Timo-Erkki Heinon kirja-arviosta: Martin Sandelin ja Juha Partanen "Nokian jalokivi – tarina suomalaisesta DX 200 puhelinkeskuksesta", Kanava 4/2016.)
    (lue lisää...)
  • 26.05.2016 Marketing in the age of data
    John Wanamaker (1838-1922) oli amerikkalainen kauppias ja markkinointiajattelua eteenpäin vienyt pioneeri. Wanamaker mullisti ostokäyttäytymistä, sillä hän antoi asiakkailleen mahdollisuuden palauttaa tuotteet, joihin he eivät olleet tyytyväisiä. Wanamaker jätti jälkeensä myös koko joukon sanontoja, joista tunnetuimpana tämä "Puolet markkinoinnista on turhaa, en vain tiedä kumpi puoli". Wanamakerin näkemys markkinoinnin vaikuttavuuden osoittamisen vaikeudesta on ymmärrettävä, kun sen asettaa historialliseen kontekstiin. Ilmoitus 1800-luvun sanomalehdessä saattoi olla tehokas myynninedistämisen tapa, mutta sen konkreettiseen osoittamiseen ei ollut keinoja. Paremman puutteessa keksittiin saksittavien kuponkien sijoittaminen ilmoituksiin.
    (lue lisää...)
  • 15.05.2016 #UJT2016 pähkinänkuoressa
    Turun ammattikorkeakoulussa järjestettiin 13.5.16 Urheilujohtamisen tulevaisuus -foorumi.
    (lue lisää...)
  • 11.05.2016 Sitä näkee mitä katsoo
    Presidentti Juho Paasikivi muistetaan poliittisen realismin edustajana. Paasikiven tunnetun maksiimin mukaan ”kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen”. Periaatteessa helppoa mutta käytännössä vaikeaa.
    (lue lisää...)
  • 04.05.2016 Analogioita tarvitaan myös digiaikana
    Jos kauneus on puoli ruokaa, hyvä analogia tekee saman ymmärtämiselle. Analogia on mainio keino avata monimutkaisia ilmiöitä rinnastamalla niitä yksinkertaisempiin tai ainakin tutumpiin asioihin.
    (lue lisää...)
  • 27.04.2016 Muuttuuko maailma tulevina 30 vuotena enemmän kuin menneinä 300 vuotena?
    Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Carl Haglund alusti keskiviikkona 27.4.16 Suomen Kuntaliiton järjestämässä Kuntien Tulevaisuusfoorumissa. Haglund suhtautui tulevaisuuteen luottavasti, joskin monissa liemissä keitetty poliitikko tunnisti myös tulevaisuuteen liittyviä uhkakuvia ja epävarmuuksia.
    (lue lisää...)
  • 23.04.2016 Mitä valkoselkätikka opettaa bisneksestä?
    Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) on kokoaan merkittävämpi lintu. Lintu on määritelty uhanalaiseksi ja siksi erityistä suojelua vaativaksi lajiksi. Koska Suomessa metsiin liittyy huomattavaa taloudellista merkitystä, ei ole ihme, että lajin suojelu on synnyttänyt vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Suomen Kuvalehden (15/2016) jutussa kuvataan, miten valkoselkätikka oli 80–90-luvuilla tuhon partaalla. Laji saatiin pelastettua, joskin tavalla, joka synnytti yhteiskunnallisia jännitteitä. MTK:n entisen johtajan mielestä 90-luvun alkupuoli oli ”rajua ylivihreää aikaa”, jolloin ”missään puolueessa ei mennyt läpi järkipuhe”. Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että monille metsästä taloudellista tuottoa etsiville valkoselkätikka näyttäytyi eräänlaisena Troijan hevosena, jonka avulla luodut suojelualueet ovat estäneet metsässä kasvavan vihreän kullan saattamista markkinoille.
    (lue lisää...)
  • 20.04.2016 Mikään ei pysäytä ideaa, jonka aika on koittanut (Victor Hugo)
    Noinkohan?
    (lue lisää...)
  • 17.04.2016 Missä arvo luuraa?
    Arvo on taloustieteellisiä ydinkäsitteitä ja filosofisia kestoteemoja. Taloustieteessä arvo nähdään toimijoiden valintoja ohjaavaksi voimaksi. Kuluttajat ja yritykset pyrkivät maksimoimaan valintojensa tuottamaa arvoa.
    (lue lisää...)
  • 08.04.2016 Tieto muuttuu arvokkaaksi kun se yhdistyy tunteeseen
    Alustoja hyödyntävässä liiketoiminnassa arvo syntyy eri toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Alustabisnes on teknologia- ja tietointensiivistä liiketoimintaa. Bisneksen ytimessä on informaation kerääminen, tallentaminen, välittäminen ja jalostaminen. Pisimmän korren vetävät yritykset, jotka onnistuvat muuttamaan datan toiminnaksi, joka puhuttelee ihmisiä tunnetasolla.
    (lue lisää...)
  • 06.04.2016 Toisen ongelma on toisen mahdollisuus
    Sosiaalisessa mediassa ei ole perinteisen median tapaan portinvartijoita, jotka toimisivat sisältöjen suodattajina. Seuraukset näkyvät: ihmiset, yritykset ja ilmiöt saavat kuulla kunniansa.
    (lue lisää...)
  • 01.04.2016 Miksi urheilu houkuttelee multitaskaamaan?
    Multitaskaaminen eli usean asian samanaikainen tekeminen synnyttää mielipiteitä puolesta ja vastaan.
    (lue lisää...)
  • 24.03.2016 Miten polkupyörä pysyy pystyssä?
    Kysymys on askarruttanut muitakin kuin jälkikasvunsa oppimiskyvyistä huolestuneita vanhempia.
    (lue lisää...)
  • 20.03.2016 Hyvin kysytty on puoliksi vastattu
    Onko Suomi valmis? kysyy Osmo Soininvaara Suomen Kuvalehden Näkökulma-palstalla (11/2016, ss. 11-12).
    (lue lisää...)
  • 16.03.2016 Informaatio ei käänny helposti tiedoksi
    Informaation ja tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti, mutta ihmisten kyky käsitellä informaatiota ja tietoa kasvaa korkeintaan lineaarisesti. Seurauksena on tietokuilu, joka tuppaa kasvamaan.
    (lue lisää...)
  • 13.03.2016 Pelataanko Suomi maailmankartalle?
    Elektronisella urheilulla (e-urheilu, esports) tarkoitetaan digitaalisten pelien kilpapelaamista.
    (lue lisää...)
  • 08.03.2016 Onko sähköposti Maria Sharapovan Alpo Nyrönen?
    Maria Sharapova järkytti urheilumaailmaa ilmoittamalla, että on antanut Australian avoimissa tenniskisoissa positiivisen dopingnäytteen, joka sisälsi meldoniumia.
    (lue lisää...)
  • 05.03.2016 Tieto on paitsi valtaa myös vastuuta
    Rakennukseen upotetut mittauslaitteet paljastaisivat rakentamisen virheitä ja alkavia vesivahinkoja. Tietoa olisi saatavilla, mutta sitä ei kuitenkaan haluta.
    (lue lisää...)
  • 26.02.2016 Näkymätön käsi
    Näkymätön käsi tarkoittaa itsekkään edunajamisen yleishyödyllisiä seurauksia.
    (lue lisää...)
  • 22.02.2016 Terveydenhuolto on palvelutuotantoa ja sitä voidaan yksityistää
    Koska yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen, yksityinen terveydenhuolto tulee julkista kalliimmaksi. Totta vai tarua?
    (lue lisää...)
  • 19.02.2016 Sori siitä ei aina riitä
    Anteeksipyytäminen on psykologisesti vaativa ja riskialtis teko, joka horjuttaa sosiaalisia rakenteita ja saattaa merkitä pyytäjälleen kiitollisuudenvelkaan joutumista.
    (lue lisää...)
  • 16.02.2016 Suomalainen innovaatiojärjestelmä ei ehkä ole rikki, mutta kaipaa silti korjaamista
    Voiko valtio päättää ketkä menestyvät ja ketkä eivät?
    (lue lisää...)
  • 14.02.2016 Feelbackia ja palvelumuotoilua
    Osuuspankki kerää feelbackia ja hyödyntää datatieteilijöitä ja palvelumuotoilua.
    (lue lisää...)
  • 11.02.2016 Kärttyisä asiakas
    Vau-kokemukset ovat tärkeitä, mutta niin ovat myös tuotteiden ja palvelujen sujuvat käyttökokemukset.
    (lue lisää...)
  • 09.02.2016 Pelko myy
    Pelko myy sekä bisneksessä että politiikassa.
    (lue lisää...)
  • 05.02.2016 Riikka Turtiaisella ajankohtainen teema Twitter-seminaarissa
    (lue lisää...)
  • 28.01.2016 Mitä näet kuvassa?
    Tässäpä olisi mainio virike ylioppilaskirjoitusten yhteiskuntaopin kokeeseen. Mitä näet kuvassa?
    (lue lisää...)
  • 24.01.2016 Kärsiikö laatu automaattisesti siitä, että yksiköt ovat pieniä?
    Tässä kohtaa Suomen Kuvalehden toimittajan olisi tietysti kuulunut kysyä emerituskansleri Raiviolta, että miten hän näkee Cambridgen ja Oxfordin kaltaisten yliopistojen menestymisen. Molemmathan ovat pieniä monialaisia 10-20 000 opiskelijan yliopistoja.
    (lue lisää...)
  • 23.01.2016 Ei!
    Maiju Vilkkumaalle "ei" oli viimeinen sana - AKT:lle ensimmäinen.
    (lue lisää...)
  • 08.01.2016 Kontrafaktuaalista pohdiskelua
    Kontrafaktuaalinen pohdiskelu eli jossittelu on monesti paikallaan.
    (lue lisää...)
  • 06.01.2016 Kulttuuripessimismin historia
    Monissa analyyseissä on epäilty onko vasemmisto-oikeisto-jaottelu enää relevantti tapa lähestyä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Vaihtoehdoiksi on esitetty mm. suhtautumista monikulttuurisuuteen, jolloin janan toinen pää on varattu kaikkea vierasta karsastaville impivaaralaisille ja toinen kaikkeen uuteen ennakkoluulottomasti suhtautuville kosmopoliiteille (useimmat meistä ovat tietysti realisteja!).
    (lue lisää...)

Twitter Facebook Linkedin Instagram

Copyright Harri Jalonen  |  Tietosuojaseloste  |  Palvelun toteutus: JPmedia