07.12.2018

Alustatalous sitä, alustatalous tätä

Facebook, Amazon, YouTube, Airbnb, Rakuten, Alibaba ja Uber ovat esimerkkejä yrityksistä, jotka rakentavat bisneksiään alustojen (platform) ympärille. Alustabisneksen yritykset muuttavat markkinoinnin, myymisen ja ostamisen tapoja. Ne saattavat yhteen markkinatoimijoita tavalla, joka synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia kiihtyvällä tahdilla.

Otetaan esimerkki YouTubesta. Tämä video on BBC:n mukaan noin 2,9 miljardilla (20.7.17) näyttökerrallaan maailman katsotuin YouTube-video. Talouselämän mukaan viisi minuuttia kestävä video tuottaa kanavalleen noin 1000 euroa mainostuloja per miljoona näyttökertaa. Television katsojalukuihin tottuneille sukupolville jo miljoona kuulostaa suurelta luvulta, sillä takavuosien suosikkisarja Kotikatu keräsi parhaimmillaan hieman yli 1,1 miljoonaa katsojaa.

 

Sosiaaliseen mediaan erikoistuneen Brandsomen mukaan Suomesta löytyy kolmisenkymmentä videobloggaajaa, joiden videoita on katsottu yli 10 miljoonaa kertaa: tyttöjä, poikia, nuoria miehiä ja naisia, vähän kuin Anssi Kelan biisissä. Näyttökerrat eivät kerro koko totuutta, mutta kertoo kuitenkin merkittävästä mediakäyttäytymisen muutoksesta - muutoksesta, joka luo myös uusia ansaitsemismahdollisuuksia. 

 

 

Suomalaisen median kesäjutuissa on perinteisesti kerrottu ahkerista nuorista, jotka ovat kehittäneet itselleen kesätöitä, yksi jäätelöyrittäjänä, toinen kesäparturina ja kolmas pullonkerääjänä. Hyvä niin, sillä kaikille em. on tilausta. Yhä useampi nuori kuitenkin yrittää päästä ansaitsemisen makuun alustatalouden ehdoin. Eurot eivät ole helpossa, sillä yrittäjiä on paljon. Näyttökertojen ohella mainostuloihin vaikuttaa mm. videon pituus ja verkosto, johon tubettaja kuuluu. Suomessa tubettajia kokoavat yhteen mm. Splay, Töttöröö! ja United Screens. Näyttökertoihin perustuvien mainostulojen lisäksi tubettajat tienaavat yritysten kanssa tekemillään yhteistyösopimuksilla. Tämä edellyttää kuitenkin käytännössä vähintään kymmenissätuhansissa laskettavat seuraajamäärät ja kykyä tuottaa sisältöjä, jotka sopivat yrityksille. Pelkkä videoitu hauskanpito ei brändeille riitä. Andrew Essexiä väljästi mukaillen näyttää siltä, että perinteisellä mainonnalla ei ole sijaa alustataloudessa. Essexin mukaan jo Y-  mutta erityisesti Z- ja lähitulevaisuudessa myös Alpha-sukupolvien edustajat odottavat, että brändit lähestyvät heitä sisällöillä, jotka eivät haiskahda yksinomaan myynniltä.