07.12.2018

Hyvä, paha, digitalisaatio

Amerikkalaiset konservatiivit tapaavat sanoa, etteivät aseet vaan (pahat) ihmiset tappavat. Ehkä sama pätee digitalisaatioon.

Digitaaliset palvelut ovat vähentäneet ajasta ja paikasta riippuvuutta ja muuttaneet ihmisten arkea tavalla, josta ei aiemmin osattu edes uneksia. Digitalisaation myötä tarjolla olevan tiedon määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Ohjelmistorobotit tekevät ihmisten puolesta yksitoikkoisia töitä ja digitaaliset alustat luovat uusia arvonluonnin mahdollisuuksia kiihtyvällä tahdilla.


Toisaalta oppivien algoritmien ja tekoälyn avulla voidaan toteuttaa monia niistä asioista, joita George Orwell kuvasi jo yli kolmekymmentä vuotta sitten. Ajatuksia tietokoneet eivät tiettävästi vielä pysty lukemaan, mutta muutoin tekemisemme saadaan selvitettyä hämmästyttävän yksityiskohtaisesti. Onkin helppo olla SITRAn kanssa samaa mieltä siitä, että digitaaliseen dataan liittyvät oikeudelliset, inhimilliset ja eettiset kysymykset tulevat olemaan lähitulevaisuudessa poliittisesti kuumia teemoja.


Digitalisaatiossa ei ole kysymys joko–tai-ilmiöstä vaan ambivalentista – samanaikaisesti kahtaalle vetävästä voimasta. Kaikki mitä sen avulla voidaan tehdä, ei välttämättä ole fiksua. Ontuvan vertauksen mukaan digitalisaatio on kuin vasara, sillä sitä voidaan hyödyntää sekä uuden rakentamisessa että olemassa olevan tuhoamisessa.