09.08.2019

Keikauttaako kuluttajaterveysteknologia informaation epäsymmetriaa?

Ihmiset ovat aina olleet kiinnostuneita omasta terveydestään. Tähän on nykyisin paremmat mahdollisuudet kuin aiemmin, sillä tutkimus tuottaa kiihtyvällä tahdilla tietoa perimän, ravinnon, liikunnan ja elintapojen yhteydestä terveyteemme.

Tieto antaa mahdollisuuksia oman terveytemme edistämiseen, mutta samalla se myös ahdistaa meistä monia. Tämä on ymmärrettävää, sillä tutkimusten mukaan ihmisten arviot informaation arvosta vaikuttavat siihen, miten he hankkivat ja hyödyntävät informaatiota (esim. Birchler & Bütler 2007). Mikäli informaation arvioidaan edistävän käsillä olevassa toimintatilanteessa suoriutumista tai muutoin miellyttäväksi, ihmiset ovat taipuvaisia aktiiviseen tiedonhankkimiseen. Jos taas informaation arvo koetaan vähäiseksi tai epämiellyttäväksi, osa ihmisistä preferoi aktiivista tietämättömyyttä ja pidättäytyy tiedonhausta. Esimerkiksi syöpädiagnoosin jälkeen osa meistä haluaa tietää kaiken taudista, kun taas toiset ummistavat silmänsä ja ottavat sen, mitä vastaan tulee (ks. terveystiedon hyödyntämisestä esim. Sairanen & Savolainen 2008).


Kaikki eivät halua olla Teemu Arinan kaltaisia biohakkereita, mutta teknologin hyödyntäminen oman terveyden systemaattisessa tarkkailemisessa on ollut selkeä trendi jo toistakymmenkunta vuotta. Ei ole ihme, että yhä useammin kuulee puhuttuvan datavetoisesta terveydenhuollon vallankumouksesta.


Teknologian hyödyntäminen terveyden monitoroinnissa muuttaa myös asiakkaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välisiä suhteita. Terveydenhuollossa on vallinnut pitkään informaation epäsymmetria: lääkäri on koulutuksensa ja kokemuksensa vuoksi tiedollisesti ylivertaisessa asemassa asiakkaisiinsa nähden. Tulevaisuudessakin ammattilaisilla on maallikkoja paremmat mahdollisuudet laittaa yksittäiset tiedonpalaset isompaan kuvaan, mutta kuluttajille suunnatun terveysteknologian nopea kehittyminen tarkoittaa yhä useammin sitä, että asiakkaalla on lääkärikäynnin yhteydessä itsestään tietoa, joka aiemmin syntyi vasta oireiden käynnistämän diagnosointityön tuloksena.


Alla on poiminta TIME-lehdestä, jossa kerrotaan joulukuussa 2018 markkinoille tulleesta uudesta Apple Watchista, jonka avulla kuka tahansa voi ottaa itseltään sydänsähkökäyrän (EKG, ECG). Ammattilaisten laitteet ovat tarkempia, mutta suunta on selvä: teknologiajätit kehittävät ratkaisuja, jotka antavat ihmisille entistä enemmän mahdollisuuksia paitsi oman terveytensä tarkkailuun myös sairauksien diagnosointiin.
 

Apple ei ole terveysmarkkinoilla yksin. Alla muutamia innovaatioita.

Informaation epäsymmetriasta kiinnostuneille voi lämpimästi suositella Nobel-palkitun George Akerlofin artikkelia vuodelta 1970 The Market for Lemons (oheinen linkki vie JSTORin tietokantaan, mutta artikkeli löytyy googlaamalla myös PDF-tiedostona).
 

Jos olet kiinnostunut informaation välttämisestä, tässä linkki yhteen artikkeliin, jossa ilmiötä käsitellään kunnallishallinnon yhteydessä.