07.12.2018

Mikään ei pysäytä ideaa, jonka aika on koittanut (Victor Hugo)

Noinkohan?

Victor Hugo oli armoitettu ihmisoikeuksien puolustaja ja tarkkasilmäinen yhteiskunnallisten ilmiöiden kuvaaja. Kurjat on Hugon pääteos, josta on sittemmin tehty lukuisia elokuvia, musikaaleja ja teatterisovituksia. Hugon kynä oli terävä, mutta ideoiden puhuttelevuudessa kirjailija saattoi liioitella.

 

Ainakin, jos ideat on tarkoitus jalostaa edelleen levitettäviksi innovaatioiksi. Innovaatiot eivät leviä ellei niitä omaksuta. Innovaatioiden leviämisestä ja omaksumisesta on vaikea puhua ohittamatta Everett M. Rogersia. Rogersin paksussa Diffusion of Innovations -kirjassa (2003, alun perin 1962) avataan innovaatioiden leviämistä ja omaksumista yhtä seikkaperäisesti kuin 19 vuotta elämästään vankilassa viettäneen Jean Valjeanin edesottamuksia Hugon mestariteoksessa. Siinä missä Valjean ajautui riitoihin milloin kenenkin kanssa, myös innovaatioiden levittäjien on syytä varautua vastarintaan.
 

Rogersia väljästi mukaillen innovaation omaksumisella tarkoitetaan tietointensiivistä prosessia, jossa innovaation oletetut käyttäjät punnitsevat innovaatioon liittyviä hyötyjä ja haittoja sekä tekevät ratkaisunsa hankkimansa tiedon pohjalta.

 

Innovaation omaksuminen on monipolvinen prosessi, joka koostuu erilaisista vaiheista, kuten i) valmistelu (initiation), ii) päätöksenteko (adoption decision), iii) käyttöönotto (implementation) ja iv) vakiinnuttaminen (routinization) (Damanpour & Scheiner 2006). Valmisteluvaiheessa tunnistetaan innovaation tarve, tullaan tietoisiksi tarpeeseen sopivista innovaatioista ja ehdotetaan sopiviksi arvioituja innovaatioita omaksuttaviksi. Päätöksenteossa innovaatiota arvioidaan teknisistä, taloudellisista ja strategisista näkökulmista sekä allokoidaan resursseja innovaation hankintaan ja tarvittavien muutosten tekemiseen. Käyttöönottovaihe koostuu innovaation muokkaamisesta ja sovittamisesta organisaation tarpeisiin sekä organisaation ihmisten perehdyttämisestä innovaation käyttöön. Vakiinnuttamisvaihe pitää sisällään innovaation jatkuvan muokkaamisen ja parantamisen ohella innovaation vaikutusten arvioinnin ja kehittämistarpeiden tunnistamisen.

 

Innovaatioiden leviämisen ja omaksumisen tiellä on monia esteitä. Sääntely ei ole niistä vähäisimpiä. Alla pari esimerkkiä (Harvard Business Review, April 2016).