07.12.2018

Miljardi norsua

Loimaan Prismassa helmikuussa 2018 pelattu Eurojackpot-voitto lunastettiin vappuviikolla. ”Piti saada riittävästi aikaa jäsentää ajatuksia tästä asiasta”, yksi voittajista perusteli kolmen kuukauden viivettä Veikkaukselle. 90 miljoonaa euroa on paljon rahaa, joten hämmennys on ymmärrettävää. En kuulu voittajaporukkaan, ja siksi olen hämmästellyt muita asioita. Viime aikoina erityisesti muoviongelmaa, jonka mittasuhteita on hankalampi käsittää kuin 90 miljoonaa euroa.

Mediat maailmalla ja meillä ovat raportoineet, että valtamerissä ajelehtii useita jättiläismäisiä jätepyörteitä, joista suurin on neljä kertaa Kalifornian kokoinen. Näkyvän muovijätteen lisäksi maailma on herännyt mikromuoviongelmaan. Mikromuovia siirtyy ihmisten elimistöön mm. huonekalujen pehmusteista, kankaista ja pölystä.


Muovijätteen vähentäminen ei ole helppoa, sillä kysymys on viime kädessä meidän ihmisten kulutustottumuksista. Poisoppiminen on usein oppimisen vaikein laji. Muovikassien verollepano on hyvä alku, mutta ei riitä. Vauhtia on lisättävä. Valistuksen merkitystäkään ei pidä aliarvioida. Otollisen maaperän muokkaamisessa kannattaa hyödyntää viestintää, joka havainnollistaa meille kuluttajille ongelman mittasuhteita. Tonnit ja millimetrit uppoavat joihinkin, mutta suuri yleisö odottaa jotain muuta.


Ohessa muutama poiminta Anu Nousiaisen jutusta ”Ikuinen ongelma” (Helsingin Sanomien kuukausiliite, toukokuu / 2018). Konkreettisten esimerkkien hyödyntäminen on yksi tapa kehystää (frame) asiansa siten, että se synnyttää ihmisissä merkityksellisyyden tunteen. Miljardi norsua puhuttelee eri tavalla kuin tieto siitä, että 80 prosenttia muovinkulutuksestamme kohdistuu polyeteeniin (pe), polypropeeniin (pp), polystyreeniin (ps) tai polyvinyylikloridiin (pvc).