07.12.2018

Muuttuuko maailma tulevina 30 vuotena enemmän kuin menneinä 300 vuotena?

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Carl Haglund alusti keskiviikkona 27.4.16 Suomen Kuntaliiton järjestämässä Kuntien Tulevaisuusfoorumissa. Haglund suhtautui tulevaisuuteen luottavasti, joskin monissa liemissä keitetty poliitikko tunnisti myös tulevaisuuteen liittyviä uhkakuvia ja epävarmuuksia.

Haglund viittasi alustuksessaan SITRAn raporttiin, jossa todetaan, että ”ihmiskunta saattaa muuttua enemmän seuraavan 30 vuoden aikana kuin viimeisen 300 vuoden aikana”. Samainen raportti oli osunut myös Alf Rehnin silmiin ja kolumniin, joka julkaistiin lauantain 23.4.16 Helsingin Sanomissa. Tapansa mukaan Rehn haastoi näkemyksen, jonka mukaan eläisimme nyt tai lähitulevaisuudessa erityisten suurten murrosten aikaa. Päinvastoin Rehnin mukaan ”moni ihmiskunnan suurimmista muutoksista on jo takanamme”.


Rehn ei ole ajatuksineen yksin. Esimerkiksi The Economist kysyi taannoin, mitä jos kaikki suuret ja ihmiskuntaa hyödyttävät innovaatiot onkin jo keksitty.

 


Nou hätä, sillä tulevaisuus tehdään nyt! Halusimmepa tai emme, se, mitä teemme ajassa vaikuttaa siihen, mitä kohtaamme tulevaisuudessa. Vanha kansa sanoisi, että ”niin makaa kuin petaa”.


Foorumissa esiintyi myös tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen, jonka moni suomalainen muistaa 30 vuoden takaa miehenä, jonka maalilla Turun Palloseura voitti jalkapallon jättiläisen, Milanon Interin San Siron maineikkaalla stadionilla.

 


Aaltosen puheenvuoron yhtenä viestinä oli tosiasioiden tunnistamisen ja tunnustamisen tärkeys. Aaltonen viittasi kaikkien megatrendien isään John Naisbittiin, jolla on tapana kannustaa tulevaisuuteen kurkottavia katsomaan ensin, mikä on kulloinenkin tilanne pelikentällä. Pelikenttä on luonnollisesti metafora ja voi tarkoittaa milloin mitäkin. Kuntatalon foorumissa pelikenttänä oli suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.


En tiedä onko suomalaiseen poliittisen keskusteluun noussut tilannekuvan käsite sama asia kuin Naisbittin tarkoittama pelitilanne. Sen luulen kuitenkin tietäväni, että tulevaisuuden mielekkääksi tekemistä auttaa, mitä paremmin tunnemme historiamme ja mitä paremmin olemme kartalla siitä, mitä nykyajassa tapahtuu. Aaltosen viesti oli vakuuttava – varsinkin kun tarinan todistusaineistona käytettiin Saksaa. Saksahan ei ole enää Euroopan sairas mies vaan talousveturi. Se on sitä ennen kaikkea siksi, että maassa luettiin peliä oikein vuosituhanteen vaihteessa, minkä lisäksi maassa kyettiin myös vetämään oikeita johtopäätöksiä ja tekemään systeemitason päätöksiä.