07.12.2018

Pölyttäjiä ja puhdistajia

Tutkijat lainaavat melko surutta teorioita ja käsitteitä yli tieteenalarajojen. Erityisen suosittua viimeisen parin-kolmen vuosikymmenen aikana on ollut luonnontieteiden parissa kehitettyjen ajatusten uusiokäyttö.

Esimerkiksi ekosysteemistä on puhuttu jo kauan. Mooren (1993) mukaan liiketoimintaekosysteemille on tunnusomaista kilpailun ja yhteistyön samanaikaisuus. Yritysten ja toimialojen kehittymistä on kuvattu yhteisevoluutiona (esim. Nelson 1994). Innovaatioekosysteemien yhteydessä on puolestaan korostettu mm. pölyttäjien merkitystä (esim. Luoma-aho & Halonen 2010). Esimerkeistä ei ole pulaa.


Teorioiden ja käsitteiden lainaaminen on parhaimmillaan ajattelua stimuloivaa ja auttaa paljastamaan todellisuudesta puolia, jotka olisi muutoin jäänyt tunnistamatta. Lainaamalla voi edistää myös tieteidenvälistä kommunikaatiota. Tuttujen käsitteiden käyttö uudessa ympäristössä helpottaa myös tieteen popularisointia.

 

Pahimmillaan lainaaminen johtaa todellisuuden tarpeettomaan mystifiointiin. Seurauksena ei ole ymmärryksen lisääntyminen vaan jotakin muuta. Aivan vierasta ei ole sekään, että teorioita ja käsitteitä siirretään alalta toiselle siksi, että niin luodaan vaikutelma oivalluksesta. (Ks. kriittinen puheenvuoro teorioiden lainaamisesta Whetten ym. 2009. Itse olen käsitellyt luonnontieteellisten käsitteiden lainaamista organisaatio- ja johtamistutkimuksessa mm. täällä  ja täällä).
 

Alla on poiminta Hesarista 20.3.2018. Aika näyttää, miten puhdistajat löytävät tutkijoiden papereihin ja esityksiin.