20.09.2019

Tehokas ja luova komitealaitos?

Komitea on tiettyä tehtävää varten asetettu tilapäinen toimielin. Komiteoita on perustettu, kun päätöksenteon kohteena olevalle asialle on haluttu varmistaa laajapohjainen poliittinen tuki.

Komiteatyön ongelmana on pidetty sen kankeutta. Keskeisten sidosryhmien sitouttaminen ottaa aikansa ja saattaa johtaa kompromisseihin, jotka ovat kaikkien osapuolten kannalta enemmän tai vähemmän huonoja. Vanhaa sanontaa mukaillen: mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa. Komiteatyöhön liittyvistä haasteista huolimatta Rinteen hallitus on päättänyt elvyttää komitealaitoksen (ks. esim. Helsingin Sanomat 14.7.2019). Rinteen mukaan komiteatyö varmistaa asioiden laajapohjaisen valmistelun, ja antaa sellaisia vastauksi, että "asioihin ei tarvitse palata uudelleen ja uudelleen."

 

Se, mikä toimi komitealaitoksen kulta-aikana (60- ja 70-luvuilla), ei kuitenkaan sellaisena välttämättä toimi 2020-luvulla. Parlamentaarinen tuki on välttämätön, mutta ei riittävä ehto hyvälle päätöksenteon valmistelutyölle. Tämän lisäksi valmistelun on oltava tehokasta (olemassaolevien resurssien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen) ja luovaa (tavanomaisesta poikkeava ajattelu, vaihtoehtojen aktiivinen puntarointi, epävarmuuden sietäminen ja valppaus toimintaympäristössä tapahtuville muutoksille).

 

Alla yksi näkemys tehokkaan ja luovan valmistelutyön yhdistämisestä (ks. tarkemmin Jalonen 2007).