07.12.2018

Vikasietoinen yritys

Websterin lyhentämätön sanakirja määrittelee resilienssin (resilience) seuraavasti: i) the power or ability to return to the original form, position, etc., after being bent, compressed, or stretched; elasticity, ii) ability to recover readily from illness, depression, adversity, or the like; buoyancy.

Kysymys on vaikeuksien sietokyvystä, jota tarvitsevat sekä yksilöt että organisaatiot. Resilienssi ei ole sisun synonyymi, mutta todennäköisesti sisukkaassa ihmisessä on kosolti resilienssiä. Taipuu, mutta ei katkea.


Resilienssi nähdään nykyään myös muotiterminä, jota käytetään, kun ei parempaakaan keksitä. Jaakko Lyytinen on tuskin hakoteillä arvioidessaan, että resilienssi on tenhoava käsite, joka sopisi myös kakkarabingoon.

 


Yrityksille resilienssi on ominaisuus, jota voi kehittää. Yksi parhaista resilienssiä bisneksen kannalta käsittelevistä kirjoista lienee MIT:n professorin Yossi Sheffin The Power of Resilience. Kirjassa havainnollisestaan lukuisten esimerkkien avulla, miten yritykset voivat tunnistaa, ehkäistä ja selviytyä erilaisista toimintaansa uhkaavista häiriötilanteista. Resilienssin ytimessä on häiriöiden syiden (cause) sijaan niiden seurauksiin (effect) keskittyminen. Ajatellaan vaikkapa maanjäristyksen synnyttämää tsunamia ja yritykseen ujutettua kiristyshaittaohjelmaa (ransomware). Häiriöinä erilaisia, mutta seurausten näkökulmasta ne voivat olla globaaleille toimitusketjuille samanarvoisia. Yritys on pulassa, jos sen alihankkija on häiriöiden vuoksi kyvytön toimittamaan tavaraa. Tsunamia ei voi estää ja kyberrikolliset löytävät uusia muotoja. Siksi resilientti yritys pyrkii ongelmien estämisen ohella kehittämään tapoja, joilla häiriöiden seuraukset jäisivät mahdollisimman pieniksi.
 

Save

Save

Save