08.12.2019

Voidaanko tuhkarokko taltuttaa tiedolla johtamisella?

Ehkä, jos hyväksyy ihmisten epärationaalisuuden ja ymmärtää, että faktatieto on vain yksi päätöksenteon elementti. Varmasti, jos osaa rakentaa tietotuotteita, jotka puhuttelevat haluttuja kohderyhmiä.

Maailmalta kuuluu huolestuttavia uutisia. Rokotteilla jo kertaalleen länsimaista lähes hävitetyksi arvioitu tauti tekee uutta tulemistaan. EU-maissa todettiin vuonna 2018 jo noin 12 000 tuhkarokkotapausta. Suomessa tauti on edelleen erittäinen harvinainen (THL). Rokotevastaisuutta on ollut aina, mutta esimerkiksi BBC kertoi 19.6.2019, että yleinen luottamus rokotteisiin sekä niiden kykyyn suojella yksilöitä ja estää epidemioita on laskenut huolestuttavasti. Syitä luottamuksen heikkenemiseen on monia, mutta yhtenä merkittävimmistä tekijöistä tutkijat pitävät sosiaalisessa mediassa helposti leviävää misinformaatiota (esim. Dunn et al. 2017), joskin osa tutkijoista on sitä mieltä, että some tarjoaa myös oivallisen ympäristön väärän tiedon oikaisemiselle (Bode & Vraga 2018). Niin tai näin, evidenssi misinformaation leviämisestä somessa on vakuuttavaa (ks. esim. Vosoughi et al. 2018).
 

Tiedolla johtaminen tarjoaa epäsuorasti suojaa viruksilta, sillä se auttaa ymmärtämään niitä psykologisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja teknologisia esteitä, jotka tekevät käyttäytymisestämme epärationaalisempaa kuin itse haluaisimme myöntää.


Alla muutama mahdollinen tulokulma.

 

 

Linkki yhteen artikkeliin, jossa käsitellään informaation välttämistä ja informaatiofilttereitä.