Arvon monitulkintaisuudesta
Arvo on samanaikaisesti sekä yksinkertainen että monimerkityksellinen käsite. Arvo on positiivisesti latautunut käsite, sillä se sisältää lupauksen jostakin hyvästä, jota kannattaa tavoitella. Arvoon liittyy myös ripaus uhrausta, sillä arvon ei odoteta syntyvän tyhjästä vaan työn tuloksena. Olipa kysymys maan hinnasta tai jostakin muusta asiasta, ansiotonta arvonnousua ei hyvällä katsota.
Arvo on taloudellisen maailmankuvan avainkäsite. Tähän on kolme hyvää syytä. Ensinnäkin arvon avulla voidaan ymmärtää ihmisten toimintaa. Ihmiset tekevät asioita yksin ja yhdessä, koska he näkevät tai kokevat ne tekemisen arvoiseksi. Kun ymmärrämme kaikki perustat, jotka voivat tehdä toiminnasta arvokasta, ymmärrämme myös ihmisten motivaatiot tehdä asioita. Toiseksi arvon avulla voidaan selittää ihmisten toimintaa sitä koskevan laskelmoinnin myötä. Ihmiset tekevät asioita, koska niiden nähdään tai koetaan tuottavan enemmän tai vähemmän selkeästi jonkinlaista positiivista arvoa. Jotkin asiat ja tekotavat tuottavat enemmän arvoa kuin toiset. Kun ymmärrämme, millaista ja kuinka suurta arvoa asioissa nähdään, voimme ymmärtää ihmisten preferenssejä. eri tilanteissa. Kolmanneksi arvolla voidaan ohjata ihmisten toimintaa. Arvokkaaksi koettuun toimintaan lähdetään mukaan, uskotaan ja sitoudutaan. Ihmiset tekevät asioita vapaaehtoisesti ja omasta halustaan, kun he näkevät ne arvokkaiksi. (Sorsa & Jalonen 2020.)
Tutkimus osoittaa, että arvon käsite on monitulkintainen. Yksi ja sama asia voi tuottaa erilaista arvoa ja vastaavasti erilaiset asiat voidaan kokea samanarvoiseksi. Alla on yhdenlainen koonti arvotutkimuksen laajasta kaanonista (Cui & Aulton 2023).
.jpg)
Arvoa on käsitelty eri tieteenaloilla erilaisin kysymyksenasetteluin. Liiketaloustieteissä arvo liitetään usein hyötyyn, joka syntyy jotakin tuotetta tai palvelua käyttämällä. Julkishallinnon parissa arvoon kohdistetaan yksilön kokemaa välitöntä hyötyä laajempia odotuksia. Alla yksi koonti julkisen arvon käsitteen moninaisuudesta (Fukumoto & Bozeman 2019).
Palvelun arvo on aina katsojan silmässä. Se, mitä näkee, riippuu tieteenfilosofisesta perustasta sekä ontologisista ja epistemologisista lähtökohdista. Alla Cluleyn ja Radnorin (2020) näkemys asiaan.
