25.06.2022

Haluatko tietää?

Tietäminen on tietämättömyyttä monin verroin hyödyllisempää. Tietäminen tarkoittaa useimmissa tapauksissa epävarmuuden vähenemistä. Esimerkiksi erilaisten riskien hallinta on sitä tukevammalla pohjalla, mitä paremmin ymmärrämme riskien konkretisoitumisen syitä, todennäköisyyksiä ja seurauksia.

Tietämisen ja tietämättömyyden välistä suhdetta tarkastelevassa tutkimuksessa näitä ei kuitenkaan nähdä dikotomisesti toistensa vastakohtina (ks. esim. McGoey 2014). Esimerkiksi sosiologi Robert Merton (1910-2003) korosti tietämisen ja tietämättömyyden elimellistä yhteyttä. Hänen mukaansa tietämättömyyttä voidaan toiminnallistaa tavalla, joka rohkaisee uteliaisuuteen ja tekee tiedonhankinnasta mielekästä. Ihmisten tietokäyttäytymistä tarkastelevissa tutkimuksissa (esim. Wilson 1997) on todettu, että mikäli informaation arvioidaan edistävän käsillä olevassa toimintatilanteessa suoriutumista tai muutoin miellyttäväksi, ihmiset ovat taipuvaisia aktiiviseen tiedonhankkimiseen. Jos taas informaation arvo koetaan vähäiseksi tai epämiellyttäväksi, osa ihmisistä preferoi aktiivista tietämättömyyttä ja pidättäytyy tiedonhausta. (Esim. Rayner 2012, Essén ym. 2021)

Informaation tietoiseen välttämiseen liittyviä tekijöitä on analysoitu muun muassa psykologiassa ja terveyssosiologiassa (Sairanen & Savolainen 2008). Näissä tutkimuksissa on havaittu, että erityisesti stressitilanteissa, kuten esimerkiksi sairastumisen yhteydessä, ihmiset voidaan jakaa tietokäyttäytymisen suhteen aktiivisiin tiedonhankkijoihin ja informaation välttelijöihin (Heimer 2012).

Tätä kirjoittaessani (1.3.22, klo 12:30) media raportoi Venäjän armeijan valmistautumisesta Kiovan, Harkovan ja muiden ukrainalaisten kaupunkien pommittamiseen tavalla, joka täyttänee kiistatta sotarikoksen tunnusmerkit. Sosiaalinen media on täynnä toinen toistaan synkempiä tulevaisuuskuvia. En ihmettele, että osa meistä pyrkii säätelemään päivittäistä uutisantiaan.
 

Tietämättömyyttä ei kuratoida eikä informaatiota vältetä kuitenkaan vain kriisiaikoina vaan myös poutasäällä. Voi olla, että tietämättömyys on yhtä yleistä kuin tiedolla johtaminenkin. Ohessa linkit kahteen omaan tutkimukseeni:
Jalonen, H. (2020). Tietämättömyyden tunnustaminen on viisauden alku. Focus Localis, 48(3), 75–85.
Jalonen, H. (2010). Informaation välttäminen kunnallishallinnossa. Kunnallistieteellinen aikakauskirja, 38(1), 38–67.