Hongkong on tuulikaappi
Jeesus kommunikoi vertauksin (kreik. parabole). Yhden tulkinnan mukaan siksi, koska hän koki vertaukset tehokkaiksi, sillä ne jäivät kuulijoidensa muistiin. Osa vertauksista oli helposti avautuvia, mutta Jeesuksen arsenaalissa oli myös tarinoita, jotka pakottivat kuulijansa ponnistelemaan.***
Vertaukset ja erityisesti vertauskuvat ovat laajalti käytössä myös 2000 vuotta myöhemmin. Niitä hyödynnetään monimutkaisten asioiden yksinkertaistamisessa ja uusien ilmiöiden tutuksitekemisessä. Parhaimmillaan metaforat inspiroivat ajattelua ja paljastavat asioista puolia, joiden olemassaolosta kuulijalla ei ole entuudestaan hajuakaan. Vertauskuvilla on myös kääntöpuolensa, sillä joskus asioiden yksinkertaistaminen ei lisää ymmärrystä vaan tuottaa ennemminkin illusorista hallinnantunnetta. Vertauskuvia ei siksi pidäkään ottaa kirjaimellisesti vaan ennemmin ajattelua suuntaavina heuristisina linsseinä. Esimerkiksi oheiset kaksi metaforaa Hongkongin roolista kansainvälisessä finanssimaailmassa auttavat avaamaan erityishallintoalueen tärkeyttä, mutta eivät riitä selittämään, miksi Kiina toimii, kuten toimii.
Hongkong on edelleen eräänlainen tuulikaappi kapitalistisen maailman ja kommunistisen Kiinan välillä. Maailman neljänneksi suurin pörssi, viisumivapaus, brittikauden peruina kielitaito ja bisneskulttuuri sekä Hongkongissa toimiva dollarikauppa tekevät Hongkongista yhdysvaltalaisyrityksille helpon askeleen Kiinan ja Aasian markkinoille.
(Ville Similä, HS 30.5.2020)
(The Economist 5.6.2020)
***
