01.01.2023

Houkutteleeko tekoäly kiusaukseen?

Open AI -säätiön kehittämä Chat GPT -tekoäly kirjoitti Helsingin Sanomien pääkirjoituksen (11.12.22) ensimmäisen kappaleen. Virkkeet eivät olleet täydellisiä, mutta kuitenkin sujuvaa suomea. Pääkirjoituksessa aprikoidaankin, että esimerkiksi yliopistoissa kannattaa luopua esseevastauksista.

Testasin tekoälyä pyytämällä sitä kirjoittamaan 200 sanan ’esseen’ hallinnon tutkimuksen luonteesta. Tulos alla sanatarkasti. Viiden minuutin stilisoinnilla lopputulos olisi varsin hyvä.

 

”Hallinnon tutkimuksen luonnetta on vaikea määritellä yksiselitteisesti, koska se kattaa laajan kirjon erilaisia tutkimusaiheita ja -menetelmiä. Yleisesti ottaen hallinnon tutkimuksen tarkoituksena on tutkia hallintoa ja sen toimintaa sekä kehittää keinoja sen tehostamiseksi. Tämä voi sisältää tutkimuksia hallinnon rakenteista ja toimintatavoista, poliittisten päätöksentekoprosessien tutkimista, hallinnon toiminnan vaikutusten selvittämistä tai vaikkapa hallinnon tehtävien ja vastuiden jakamisen tutkimista.

 

Hallinnon tutkimus voi olla sekä yhteiskuntatieteellistä että empiiristä tutkimusta. Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa tarkastellaan hallintoa teoreettisesta näkökulmasta, kun taas empiirisessä tutkimuksessa keskitytään konkreettisten havaintojen keräämiseen ja analysointiin. Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä hallinnon tutkimuksessa, ja ne voivat tukea toisiaan.

 

Hallinnon tutkimuksessa on tärkeää huomioida myös konteksti, eli se mille alueelle tai kenelle tutkimustulokset ovat tarkoitettu. Tämä voi vaikuttaa siihen, millaisia kysymyksiä tutkimuksessa käsitellään ja millaisia menetelmiä käytetään. Esimerkiksi jos tutkimuksen tarkoituksena on kehittää hallintoa paikallistasolla, voi tutkimuksessa kiinnittää huomiota paikallisiin erityispiirteisiin ja tarpeisiin.

 

Hallinnon tutkimuksen luonnetta leimaa myös se, että se on usein yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tämä voi sisältää tutkijoiden yhteistyötä hallinnon eri tasojen edustajien kanssa tai vaikkapa yhteistyötä eri tutkimuslaitosten kesken. Yhteistyö voi olla tärkeää, jotta tutkimuksesta saadaan laaja-alaisempaa tietoa ja voidaan varmistaa, että tutkimustulokset ovat sovellettavissa käytäntöön.”

 

Hesarin pääkirjoitukseen nostettu ajatus esseevastauksiin sisältyvästä haasteesta on luultavasti oikeansuuntainen. Kiusaus tekoälyn hyödyntämisestä voi käydä liian suureksi. Tämä voi palvella opiskelijan tarpeita lyhyellä, mutta tuskin pitkällä aikavälillä. Kirjoittaminen ei ole ’vain’ kirjoittamista vaan mitä suurimmassa määrin ajattelutyötä ja tiedon prosessointia. Pidän ajattelutyön ’ulkoistamista’ tekoälylle digitaalisena Troijan hevosena: se, mikä näyttää ensikatsomalta houkuttelevalta, osoittautuukin joksikin aivan muuksi.

 

Dystopia ei tietenkään ole väistämätöntä. Aivan mahdollista on, että voimme tehdä lähitulevaisuudessa tekoälyn avulla asioita, joita emme vielä osaa edes kunnolla ajatella. Tekoäly on teknologiaa, mutta sen haitallisten seurausten minimointi on mitä suurimmassa määrin eettinen kysymys. Etiikka käsittelee ensisijaisesti sitä, mikä on oikein, ei sitä, mikä on mahdollista. Tekoälyn juuret ovat 40- ja 50-lukujen taitteessa, mutta etiikkaa pohdittiin jo antiikin Kreikassa. Käsitys oikeasta ja väärästä ei synny yritysten tuotekehitysosastoilla vaan yhteiskunnallisessa keskustelussa.