Julkkikset politiikassa
Tutkimus toisensa jälkeen on osoittanut, että ihmisillä on keskimäärin melko vähänlaisesti kannustimia hankkia informaatiota äänestyspäätöstensä tueksi, minkä vuoksi he turvautuvat erilaisiin tiedollisiin vihjeisiin, kuten mielipidevaikuttajien ja julkkisten näkemyksiin.
Tämä ei ole kuitenkaan ongelmatonta, sillä julkkisten nauttima kontrolloimaton ja perusteettomasti jakautunut episteeminen valta (epistemic power) uhkaa demokratioiden legitimiteettiä ja herättää merkittäviä kysymyksiä suhteessa deliberatiivisen demokratiateorian ydinsitoumuksiin.
Archerin ym. (2019) mukaan tämä johtuu muun muassa seuraavista syistä:
1) Asialistan muokkaaminen – Julkkikset voivat suunnata huomion tiettyihin aiheisiin tai kehystää niitä, jolloin muut tärkeät (ja mahdollisesti tärkeämmät) kysymykset jäävät syrjään. Tämä heikentää deliberatiivisen demokratian ihannetta, jonka mukaan kaikilla kansalaisilla pitäisi olla yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa keskustelun sisältöön.
2) Valvonnan puute – Julkkisten episteemistä valtaa ei rajoiteta samoin mekanismein kuin taloudellista tai poliittista valtaa. Päinvastoin, heidän kommenttiensa haastaminen saattaa vain lisätä heidän näkyvyyttään.
3) Asiantuntemuksen ja vaikutusvallan irtikytkentä (decoupling) – Julkkiksia pidetään uskottavina myös asioissa, joista heillä ei ole asiantuntemusta. Tämä heikentää demokratian kykyä “tavoittaa totuutta” (truth-tracking) ja uhkaa sen episteemistä legitimiteettiä.
