Kun pääasialliset kulkuneuvot olivat linja-auto ja hevonen
Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa tuoreessa raportissa ravistellaan sote-rakenteita.
Olli-Pekka Ryynäsen, Erkki Vauramon, Teemu Malmin ja Ville Koikkalaisen laatimassa selvityksessä hyödynnetään julkisia rekisteritietoja ja verrataan Suomen järjestelmää kansainväliseen kehitykseen. Selvitys sisältää mielenkiintoisia laskelmia, kuten esimerkiksi sen, että yhden kuoleman tarvitseman hoivan tarpeen hinnaksi voidaan arvioida 42 000 euroa, mikä väestötasolla tarkoittaa noin 500 miljoonaa euroa (s. 79). Kirjoittajien mukaan julkisuudessa esitetty suurten ikäluokkien aiheuttama miljardien eurojen lisätarve on siten liioiteltu.
Laskelmien lisäksi selvityksessä on heittoja, joiden taustalla olevien syy–seuraussuhteiden hahmottaminen jää lukijan vastuulle. Esimerkiksi sivulla 5 todetaan seuraavasti: ”Rahaa ja henkilöstöä on vaikea saada, eikä se välttämättä ole edes hyödyllistä. Periaatteessa jos kaaokseen lisätään voimavaroja, tuloksena on lisääntynyt kaaos.” Kriittinen lukija saattaa pistää merkille, että valtaosa raportista käsittelee suoritteiden (esim. toimenpiteet ja hoitopiteet) määrissä olevia eroja. Vertailu on ansiokasta, kunhan pitää mielessä, että suoritteet ovat kuitenkin vain välineitä vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.
Selvitystä voi kaikesta huolimatta lämpimästi suositella kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ratkaisuhakuisesta sote-järjestelmän tarkastelusta. Selvityksessä esitetään, että soten perusongelmana ei ole resurssien puute vaan resurssien puutteellinen kohdistaminen ja rohkeuden puute rakenteiden ja palveluiden uudistamisessa. Ongelmat ovat todellisia, mutta kirjoittajat myös muistuttavat, että esim. European Consumer Powehouse'm vertailussa vuodelta 2018 Suomen sote-järjestelmä sijoittuu kuudenneksi.
Kirjoittajat rakentavat selviämispolun, jonka keskeisinä suunnistusmerkkeinä he pitävät verkottumiseen perustuvaa toimintamallia, vaikuttavuustietoon perustuvaa resurssien allokointia, digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä sekä soten johtamiskäytäntöjen modernisointia. Polku kuulostaa lupaavalta, joskin polun kuhunkin etappiin liittyy paljon saavutettuja etuja, joiden purkaminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista.
Raportti ladattavissa KAKSin sivuilta (linkki).
