Miksi urheilu houkuttelee multitaskaamaan?
Multitaskaaminen eli usean asian samanaikainen tekeminen synnyttää mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Toiset ovat sitä mieltä, että kysymys on ihmiselle mahdottomasta vaatimuksesta. Tukea haetaan tutkimuksista, joiden mukaan multitaskaaminen kuormittaa ihmistä liiaksi, minkä seurauksena työn tuloksellisuus heikkenee. Toiset vastaavasti näkevät, että multitaskaaminen on taito, jota voi ja kannattaa oppia. Vaikka multitaskaamisen onkin todettu pienentävän muistin ja järkeilyn kannalta tärkeää aivoissa olevaa harmaata ainetta, usean asian samanaikainen edistäminen voi kuitenkin tehdä aivotoiminnasta tehokkaampaa. Niin tai näin, multitaskaaminen on tullut jäädäkseen.
Älypuhelimet ja tabletit ovat tehneet multitaskaamisesta teknisesti helppoa. Siksi ei olekaan yllätys, että multitaskaaminen on erityisen suosittua nuorison keskuudessa. Samanaikaisesti historian läksyjä tekevä, FIFA:aa pelaava ja somessa kaverisuhteitaan ylläpitävä teini ei ole harvinaisuus nyky-Suomessa. Multitaskaaminen ei tietenkään ole nuorten yksinoikeus. Työelämän nopea rytmi edellyttää (halusimme tai emme) yhä useammalta joustavuutta ja kykyä viedä eteenpäin samanaikaisesti erilaisia projekteja.
Multitaskaaminen muokkaa myös tapoja, joilla kulutamme urheilua. Urheilussa multitaskaaminen ilmenee sekä emotionaalisesti että instrumentaalisesti virittyneenä toimintana. Tyyppiesimerkkinä Valioliiga-fani, joka aloittaa lauantai-iltapäivänsä käymällä läpi tuoreimmat uutiset ja analyysit suosikkijoukkueensa ja avainpelaajien päivän kunnosta. Tietolähteinä fani hyödyntää ainakin Valioliigaan erikoistuneita uutissivustoja, jalkapallofanien keskustelufoorumeja, jalkapalloasiantuntijoiden blogeja ja suosikkiseuransa www-sivuja. Fanit muodostavat heimoja, joiden sisäistä koheesiota vahvistetaan paitsi kasvokkain yhä useammin myös digitaalisilla alustoilla. Twitter, Facebook, YouTube, Instagram ja muut some-kanavat ovatkin ahkerassa käytössä. Itse ottelua katsotaan edelleen usein televisioruudulta, mutta katsomiskokemusta laajennetaan käyttämällä samanaikaisella muita välineitä. Reaaliaikaista ottelustatistiikkaa tarjoavista lähteistä ammennetaan tietoa, jota ei välttämättä omin silmin kykene rekisteröimään. Maaleja, varoituksia ja asiattomia sukeltamisia analysoidaan suuren yleisön some-kanavien lisäksi urheiluun erikoistuneissa palveluissa, kuten Sportacamissa. Ottelun huippukohtia voi katsoa loputtomiin vaikkapa YouTubiin pelin aikana ladatuista videoista. Analysointi jatkuu ottelun jälkeen, jolloin erityisen kiinnostavia tietolähteitä ovat pelaajien ja valmentajien "henkilökohtaiset" some-tilit. Somessa ei ole portinvartijoita vaan fanit pääsevät suosikkipelaajiensa iholle. Emotionaalinen kokemus on vahva, jos fanille syntyy illuusio siitä, että hänellä on idoliinsa suora yhteys.
Vaikka urheilun fanittaminen onkin tietyssä mielessä irrationaalista, se on samalla hyvin suunnitelmallista. Multitaskaaminen ei todennäköisesti ole urheilufanille kuormittava vaan voimaannuttava kokemus.
