Millaisia jännitteitä katutason ammattilaiset kohtaavat?
Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, mutta merkittävä osa hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä tehtävistä on edelleen kuntien vastuulla. Tämä hallinnollinen jaottelu tekee kuntien ja hyvinvointialueiden välisestä moniammatillisesta yhteistyöstä keskeistä erityisesti opiskeluhuollossa, jonka tavoitteena on tukea oppimista sekä oppilaiden ja opiskelijoiden psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Aiempi tutkimus on osoittanut, että eri ammattiryhmien jaettu ymmärrys opiskeluhuollosta on usein puutteellista ja reaktiivista, mikä vaikeuttaa ennaltaehkäisevää ja kokonaisvaltaista työotetta. Seurauksena on erilaisia jännitteitä, jotka juontuvat siitä, kun erilaiset vastuut, roolit ja toimintalogiikat kohtaavat arjen käytännöissä.
Linkistä löytyvässä tutkimuksessa tunnistetaan neljä keskeistä jännitettä: yksityisyydensuojan ja tehokkaan yhteistyön välinen tasapaino, hyvinvoinnin suunnittelun hierarkkinen ohjaus suhteessa paikalliseen harkintaan, sektorirajat suhteessa jaettuun vastuuseen sekä lasten oikeudet suhteessa tuen turvaamiseen. Tulokset osoittavat, että joko–tai (either-or) -lähestymistapaan perustuvat selviytymisstrategiat, joissa kilpailevat vaateet erotetaan toisistaan, tarjoavat rajalliset mahdollisuudet vastata uudistuksen toimeenpanon kompleksisuuteen. Sekä–että (both-and) -lähestymistapa mahdollistaa kilpailevien vaatimusten tunnistamisen ja tasapainottamisen käytännössä, mutta voi samalla vakiinnuttaa jännitteet ilman että yhteistyö uudistuu. Tutkimus korostaa enemmän-kuin (more than) -lähestymistavan merkitystä refleksiivisenä ja generatiivisena selviytymisen muotona. Se mahdollistaa opiskeluhuollon edistämisen siten, että katutason toimijat tulkitsevat vastuitaan, neuvottelevat merkityksistä ja yhteistuottavat tukea organisatoristen ja sektorirajojen yli sen sijaan, että he pelkästään noudattaisivat sääntöjä.
