Mitä kuuluu yhdyspinnoille?
Hyvinvointialueiden perustamista voidaan luonnehtia Suomen sotienjälkeisen historian suurimmaksi hallinnolliseksi uudistukseksi. Reformi loi uudenlaisen työnjaon kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion välille, sillä kunnille jäi vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä kasvatus-, koulutus-, liikunta- ja kulttuuripalveluista, kun taas hyvinvointialueet saivat vastuulleen sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen.
Tämä rakenteellinen jako synnytti väistämättä uusia yhdyspintoja eli toiminnan alueita, joissa tehtävät, palvelut ja vastuut limittyvät ja joissa yhteistyö on palvelujen sujuvuuden ja vaikuttavuuden kannalta ratkaisevaa. Yhdyspinnat eivät kuitenkaan ole uusi ilmiö. Jo ennen hyvinvointialueuudistusta kuntien palveluissa tarvittiin tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetuksen ja muiden hallinnonalojen välillä. Reformi kuitenkin lisäsi yhdyspintojen määrää ja teki niistä entistä näkyvämpiä, koska kuntien ja hyvinvointialueiden välinen organisatorinen, rahoituksellinen ja hallinnollinen eriytyminen syveni.
Linkistä löytyvä kirja kokoaa yhteen ja syventää ymmärrystä siitä, miten kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö voi tukea palvelujen tehokasta, ihmislähtöistä ja resurssitehokasta järjestämistä. Kirjan kymmenen artikkelia tarkastelevat, miten palvelut voidaan tehokkaasti yhteensovittaa eri toimijoiden kesken ja millaisia strategisia ja johtamiseen liittyviä haasteita tämä asettaa sekä kunnille että hyvinvointialueille. Menetelmällisesti artikkelit muodostavat moniulotteisen kokonaisuuden, sillä osa artikkeleista perustuu kirjoittajien keräämiin empiirisiin tutkimustuloksiin, kun taas osa artikkeleista on luonteeltaan käsitteellisteoreettista pohdiskelua monialaisen yhdyspintatyön mahdollisuuksista ja ongelmista.
