27.03.2024

Rehellisyys kannattaa myös rekrytoinnissa

Rekrytointi on sekä työpaikkaa tarjoavan että sitä hakevan näkökulmasta toimintaa, jossa syyllistytään muunneltuun totuuteen.

Ansioluetteloissaan ja LinkedIn-profiileissaan monet asiantuntijat maalaavat itsestään transformationaalisia edelläkävijöitä. Omaa dynaamisuutta ja kykyä vastuunkantoon todistellaan henkilökohtaisilla vastuilla miljoonien kassavirroista. Jos tämä olisi totta, The Economist arvioi, että maailmantalous olisi noin 15 kertaa suurempi kuin se todellisuudessa on. Esimerkiksi britit viettävät keskimäärin neljä ja puoli tuntia päivässä katsellen televisiota ja online-videoita. Asiantuntijatyötä etsivä puolestaan ilmoittaa työpaikkahakemuksessaan käyttävänsä vapaa-aikansa etupäässä vain kunniallisiin harrastuksiin, kuten vapaaehtoistyöhön asunnottomien yhdistyksessä. Työnhakijoiden ohella myös työnantajat viilaavat linssiin. Työpaikkailmoituksissa organisaatiot kuvaavat työympäristöjään nopeatempoisiksi ja kulttuurejaan innovatiivisiksi. Toimialan vaatimuksista ja organisaation tavoitteista johdetaan odotuksia, jotka ovat irti todellisuudesta.


Poskettomien osaamisvaatimusten ja ylioptimististen osaamiskuvausten muodostamaan ongelmaan ei ole helppoa ratkaisua. Jos ei mikään muu keino auta, kannattaaisiko kokeilla totuutta? Rekrytoinnissa tämä voisi tarkoittaa realististen työnkuvien -menetelmää (realistic job preview). Menetelmän perusidea on yksinkertainen: työnantajan kannattaa kertoa työn hyvistä ja huonoista puolista. Esimerkiksi videon avulla työnantaja voi kuvata, miltä tyypillinen päivä rekrytoinnin kohteessa olevassa roolissa näyttäisi. Vastaavasti työnhakijoiden olisi syytä kertoa yliampuvien onnistumisten ohella mokistaan ja niistä oppimisesta. Firmasta saa olla innoissaan, mutta "kun näin tämän rekryilmoituksen, melkein pyörryin innostuksesta" -tyyppiset ylisanat eivät ole uskottavia.


Molemminpuolinen rehellyys on palkitsevaa, sillä esimerkiksi David Earnestin ja kumppaneiden tutkimuksessa havaittiin, että rekryprosessissa osoitettu realismi johtaa vähäisempään henkilöstön vaihtuvuuteen ja parempaan työtyytyväisyyteen.